Raiskausten tuomioita on kovennettava – ei ole lieventäviä asianhaaroja

Tapanilan joukkoraiskaus on herättänyt viime päivinä aiheellisesti keskustelua. Tapahtunut rikos on raakuudessaan sellainen, ettei sitä pysty ymmärtämään – se jättää kylmäksi. Tekijät on saatava rikoslain mukaisesti vastuuseen.

Poliisiammattikorkeakoulu kirjasi vuonna 2014 yhteensä 939 raiskausta, törkeää raiskausta ja niiden yritystä. Helsingissä tapauksia oli 154, Vantaalla 62 ja Espoossa 41. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen raportin mukaan joka kolmas raiskauksesta tuomittu on ulkomaalaistaustainen. (Hs 13.3.15) Lisäksi on aiheellista pohtia, miksi tilastojen mukaan ulkomaalaiset syyllistyvät raiskaukseen suhteellisesti useammin?

Tapaus herättää kuitenkin kysymään, miksi suomalaisten raivo ja viha syttyvät siitä, että raiskaukseen syyllistyneet ovat etnisen vähemmistön edustajia? Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen raportin mukaan enemmistö raiskauksiin syllistyneistä on kantasuomalaisia. Miksi raiskaava, väkivaltainen ja kännäävä suomalainen ei herätä raivoa ja vihaa? 

Miksi poliitikot eivät kirjoita räväköitä populistisia otsikoita kantasuomalaisten tekemistä rikoksista ja väärinkäytöksistä, kuten eräs edustaja taannoin esitti käyttäytymiskurssia rikokseen syyllistyneille maahanmuuttajille. Ostarilla kantasuomalaisen väkivallan kohteeksi joutuva vanhus ei herätä intohimoa rikoksen paheksumiseksi, vaan uutinen hukkuu informaatiotulvaan.

Minusta suhtautuminen muualta tuleviin – ja kantasuomalaisiin ei ole tasapuolista ja asiakeskeistä, vaan perustuu pelosta ja ennakkoluuloista kumpuavaan asenteelliseen vastakkainasetteluun, jossa on pesunkestäviä rasistisia piirteitä. Miksi viha kohdistetaan näin johdonmukaisen valikoidusti? 

Kun ulkoistamme vastuumme, murennamme myös yhteiskunnallisen yhtenäisyyden kivijalkaa – luottamusta. Sitä ei edistä tavallisen kansalaisen oikeustajun vastaiset muodolliset tuomiot (ehdolliset) raiskauksista, joiden perusteluina käytetään mitä eriskummallisempia lieventäviä asianhaaroja. 

Raiskausten tuomioita on tinkimättömän oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi kovennettava ja ehdolliset tuomiot poistettava. 

 

 

AlpiRipatti
Keskusta Mäntyharju

Olen perheenisä ja Keskusta-aktiivi Mäntyharjusta. Maaseutu ja sen mahdollisuudet ovat intohimoni. Hoitajana hoitotyön ja hoitajien arvostuksen lisääminen on minulle sydämen asia. Työssäni ihmisten kuuntelijana ja vierellä kulkijana olen erityisesti oppinut arvostamaan välittämistä ja huolenpitoa lähimmäisestä. Mottoni on ”huominen on uusi mahdollisuus”. Tärkein elämänvoimani ja tukisatama on perheeni. Rakkaus on se lähde, josta pulppuaa voimani arjessa jaksamiselle. Arjessa jaksamista tukevat harrastukseni; pianon- ja kitaran soitto, pientilan harraste-eläimet, lukeminen, politiikka, rankasavotta ja nikkarointi.
Yhteiskunnallinen toimintani ja ajatteluni pohjautuvat ihmisyyden ja sen kehitystarpeen kunnioitukselle, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja heikomman puolustamiselle sekä yhteisvastuulle kohtuullisuus huomioiden. Ihmisyydellä tarkoitan vastuuta lähimmäisestä, ihmisten keskinäistä yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa, toisten tapojen, arvojen ja hengellisen vakaumuksen kunnioittamista ja suvaitsemista sekä vaatimusta yhteiskunnan ehdottomasta oikeudenmukaisuudesta.
Haluan korostaa jokaisen ihmisarvon tunnustavaa, ihmisten erilaisuuden hyväksyvää ja ihmisten yhteistyötä vaalivaa moniarvoisuutta ja suvaitsevaisuutta.
Minua kiehtoo myös hajautettu yhteiskunta ja elämän yksinkertaisuus ilman suuruuden ihannointia, joka huomioi kestävän luontosuhteen. Se, että ihmisen lähiympäristö voisi luoda edellytykset yksilön hyvinvoinnille ilman jatkuvaa tuottavuuden kasvua ja tehostamista. Pikemmin arvostan ihmisen henkisen kasvun merkitystä.
Ihmisyyden ytimeen kuuluu kyky tehdä eettisesti harkittuja valintoja – hyvä ohje on: tee toiselle niin kuin toivoisit itsellesi tehtävän, jos olisit hänen asemassaan.
Suomessa puhutaan mahdollisuuksien tasa-arvosta – yhteiskunnan sivistyksen tasoa mitataan sillä, kuinka se huolehtii vähäosaisista. Julkisen vallan pitää tukea heikompia ja taata kansalaisten oikeuksien toteutuminen. Luottamustehtäviäni: kirkkovaltuutettu, pääluottamusmies, sivistyslautakunnan varajäsen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu