AlpiRipatti Heikomman puolesta

Kuka ottaisi kiusatun tuskan todesta?

Kiusaamisesta on keskusteltu jo vuosia, mutta tulokset kiusaamisen poistamiseksi ovat jääneet laihoiksi.

 

Uhrin inhimillisen kärsimyksen lisäksi kiusaaminen aiheuttaa mittavan kansantaloudellisen laskun. Esim.yhden sairaslomapäivän hinta on noin 350euroa.

 

Kiusaaja käyttää valtaa, joka aiheuttaa uhrissa puolustuskyvyttömyyttä henkisen yliotteen edessä.

 

Kiusattu on edelleen se, joka joutuu kantamaan vastuun ja seuraukset väkivallasta. Esimerkiksi vaihtamaan koulua ja työpaikkaa.

 

Kiusaamisella on suora yhteys mielenterveyteen.

 

Liian moni kiusattu masentuu ja kokee tilanteensa toivottomaksi.

 

Lapsena kiusaajien uhriksi joutuvat oireilevat monella tapaa vielä aikuisena. 

 

Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan muun muassa masennus, ahdistuneisuus ja paniikkihäiriöt ovat heillä tavallista yleisempiä. (Tutkimus julkaistiin tieteellisessä JAMA Psychiatry-lehdessä.)

 

Koulussa kiusaaminen esiintyy  sanallisena, fyysisenä, epäsuorana, kännykän ja sosiaalisen median välityksellä tapahtuvana.

 

Työpaikalla kiusaamisen muodot vaihtelevat mitätöivistä eleistä ja ilmeistä sanallisiin uhkauksiin. Kiusaaminen voi olla epäsuoraa, kuten perättömien tietojen levittäminen tai suoraa, kuten nimittely.

 

Kiusaaminen voi siis olla näkyvää tai piilossa olevaa.

 

Kiusaamisen ymmärtäminen vaatiikin todellista taitoa asettautua rikoksen kohteeksi joutuvan asemaan.

 

Edelleen vilkkaasta keskustelusta huolimatta kiusaamisen kohteeksi joutuvaan asennoidutaan vähättelevästi ja vähän omituisena pitäen.

 

Kiusaaminen koulussa ja työpaikalla on useimmiten niin hienovaraista ja taitavasti tehtyä, ettei sen todentaminen ole aina helppoa.

 

Vähättely ja uskottavuusongelma on sitä, että kiusatun kokemusta ilman fyysisiä vammoja pidetään vilkkaan mielikuvituksen tuloksena.

 

Kiusaaminen on rikollista toimintaa, kun se täyttää lainsäädännössä rikokselle asetetut tunnusmerkit. 

 

Muun muassa kunnianloukkaukseen, laittomaan uhkaukseen, lievään pahoinpitelyyn ja pahoinpitelyyn liittyviä lakipykäliä voidaan soveltaa kiusaamisen yhteydessä. 

 

Myös kiusaajan rikoskumppanina, avunantajana ja yllyttäjänä toimiminen ovat lain mukaan rangaistavia tekoja.

 

Tutkimusten mukaan Suomen peruskouluissa kiusataan toistuvasti jopa yhtä lasta kymmenestä.

 

Perusopetuslaki

 

29 § (30.12.2013/1267)Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön

 

"Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.

 

Tämä velvoittaa koulua huolehtimaan väkivallan ja kiusaamisen estämisestä koulussa ja koulun toiminnassa". 

 

Työturvallisuuslaissa sanotaan seuraavasti:

 

28 § Häirintä

 

"Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi".

 

Laki ei kuitenkaan määrittele häirintää eikä epäasiallista kohtelua.

 

Lain soveltamisoppaassa todetaan, että häirintä on esimerkiksi sanoin, toimin tai asentein loukkaavaa käyttäytymistä, joka jatkuvana ja säännöllisenä aiheuttaa haittaa tai vaaraa kohteen terveydelle. 

 

Lisäksi kaiken pohjalla on Suomen perustuslaki:

 

Suomen perustuslaki

 

7 §Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen

 

"Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen".

 

Kiusaamisen ja syrjinnän kitkemisessä korostuvat ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen ja havainnointi.

 

Puuttuminen on välittämistä, joka saattaa pelastaa yhden elämän tragedialta.

 

Läsnäolo ja kuuntelu ovat parasta ennakointia.

 

Vastuu puuttumisesta on meillä jokaisella.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Toimituksen poiminnat