AlpiRipatti Heikomman puolesta

Eläköön Suvivirsi

Jälleen on se vuodenaika, kun koulut päättyvät ja Suvivirsi raikaa kesälomien kunniaksi.

Minusta Suvivirsi ei ole varsinaista uskonnon harjoittamista, vaan seremoniana osa kulttuuriperintöämme, joka yhdistää sukupolvia.

Vapaa-ajattelijoiden kantelun perusteella vuonna 2013 antamassaan lausunnossa  eduskunnan oikeusasiamies  toteaa, että Suvivirren sanoitus ei ole korostuneen uskonnollinen, sillä Jumala mainitaan vain kerran. Pajuoja alleviivaa, että Suvivirsi on osa suomalaista kevätjuhlaperinnettä, eikä koulun kevätjuhla sinänsä ole uskonnollinen juhla.

Suomalaisten arvo - ja kulttuuriperinteiden toteutuminen rakentaa osaltaan pohjaa suvaitsevaiselle ja monikulttuuriselle yhteiskunnalle.

Iso osa suomalaisista ei ajattele Suvivirttä erityisen uskonnollisesti, vaan he juhlistavat loman alkamista ilman ihmeellisempää haloota perinteitä kunnioittaen.

Valtio turvaa uskonnonvapauden ja luo edellytyksiä sen toteutumiselle muutenkin, kuin luopumalla Suvivirren kaltaisesta traditionaalisesta perinteestä.

Erityisen merkityksellistä on se, että pääkaupunkiseudun koulut pitävät kiinni Suvivirren perinteestä.

Liian moni koulu ja päiväkoti kumartaakin muualle vieraanvaraisuuttaan ja pyllistää samalla sukupolvien jatkumolle. 

Kun maassa maan tavalla ilmaistaan maltillisesti, ymmärretään myös Suvivirren merkitys osana tervettä ja kiihkotonta kansallista identiteettiä.

Muutos on jatkuva kehittymisen edellytyksen prosessi, mutta tätä tukemaan tarvitaan myös pysyvyyttä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

"Vapautuminen aikakausien ajatusvirroista ja ympäristön ajatustottumuksista on vaikein ponnistus, mikä ihmisen osalle voi tulla. Sekä pelottavassa että meitä nöyryyttävässä määrin pitää paikkansa lause: Ihminen ei ajattele, vaan hänen ympäristönsä ajattelee hänessä."

-Y.K-

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Tätä Ripatin kirjoitusta voin minäkin suositella.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Täysin samaa mieltä. "Den blomstertid nu kommer" kuuluu täysin kulttuuriperintöömme eikä siihen liity mitään uskonnollisuutta oikeastaan, vaikka kyseessä onkin alunperin virsi.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Olisin tavallaan odottanut, että joku olisi tällä kertaa vaivautunut muistuttamaan tämän perustuslain vastaisen toiminnan jatkumisesta. Nähtävästi kristittyjen syyllisyys kuitenkin painaa heidän mieltään sen verran, että puolustuspuheita täytyy pitää vuodesta toiseen. Sinällään hyvä vain, että tuovat asian esille.

Kuten kirkkokin määrittelee virren, se on laulettua rukoilua ja Jumalan ylistystä.

    «Virsien laulaminen on yhtä aikaa julistusta, opetusta, sielunhoitoa, rukousta ja yhteyden kokemista. »

Julistus ja rukoilu on kaiken järjen mukaan uskonnonharjoitusta, oli se minkä tahansa mittainen osa tahansa koko tilaisuutta. Tuo lyhytkin rukous vaikuttaa jopa keskeisimmältä osalta päättäjäisseremoniaa, kun sitä täytyy eduskuntaa myöten puolustaa.

Virsi on virsi vaikka voissa paistaisi, oli siinä mainittu Jumala kerran tai ei kertaakaan. Pienessä kansanlaulussa ei tarvita sanoja ollenkaan eikä rakkauslaulussa sanoa muuta kuin minä sinua vaan.

Järjenkäytöstä on tietenkin mahdollista luopua. Jos uskonnollisesta indoktrinaatiosta on muodostunut pitkä kansallinen perinne, voidaankin jo sanoa, että se on perinne, joka ei ole laitonta. Indoktrinaatiolla ei toki ole muodollista määritelmää eikä selkeää oikeusopillista testiä. Mikä hyvänsä siten menee läpi, kun tahto järjen käytölle puuttuu.

Kanssani samaa mieltä Suvivirren indoktrinaatioluonteesta on ainakin kristillisdemokraattien Anna-Riina Peltola, joka on katsonut:

    «Jumalanpelko on yhä tärkeää. Sen vuoksi on myös hyvä säilyttää Suvivirsi koulujen kevätohjelmistossa.»

Niinpä, jos kyse on Suvivirren laulamista kannattavan teologinkin mukaan jumalanpelon iskostusta, eikö häntä kannattaisi kuunnella?

Itselleni tuo indoktrinaatioluonne toki oli selvää jo lapsena yläasteella, mutta osallistuminen uskonnolliseen seremoniaan oli silloinkin pakollista. Kauanko kestää, että aikuisetkin myöntävät sen?

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Koulussa suvivirsi aikoinaan kosketti niin syvästi ja sielullisesti, että oli vaikeaa pidättäytyä kyynelistä. Itkeä ei kuitenkaan koulussa saa. Suvivirsi merkitsee oman, vapaamman ajan alkua pitkän kouluvuoden jälkeen. Olen aikuisenakin käynyt silloin tällöin kirkossa suvivirttä kuulemassa.

Toimituksen poiminnat