AlpiRipatti Heikomman puolesta

Hoitoalan tarkoituksellinen aliresurssointi kostautuu

Hs:n mielipidesivulla 14.9.16 lääkäri Riitta Korpisaari ihmetteli hoitajien empatian, inhimillisyyden ja ihmisenä olemisen taidon puuttumista hoitajien asiakaspalvelussa.

Potilaan lääkärilehdessä 13.9.16 lääkäri Sari Hannukainen puolestaan kysyy; ”on­ko maail­ma teh­ty vain kovaää­ni­sille ja raivok­kaille ihmi­sille ja on­ko kyynär­pää­tek­niikka se kei­no, jol­la hoi­toa saa­daan”.

Suomen Potilasliiton puheenjohtaja Paavo Koistinen päättelee ihmisten palautteen pohjalta, että sosiaali – ja terveydenhuollon työntekijöiltä puuttuu taito kohdata ihminen inhimillisesti ja empaattisesti sosiaali – ja terveydenhuollossa.

Minusta hoitotyön kiire ja tarkoituksellinen aliresurssointi aiheuttavat hoitajille stressiä, ahdistusta ja kiristää ilmapiiriä. Samaan aikaan korostetaan hoitajien asenteen ja ajattelun eli sopeutumisen merkitystä. Käytännössä valittamista pidetään ajan hukkaamisena, kun pitäisi vain sopeutua olemassa oleviin resursseihin. Korostetaan jokaisen työntekijän vastuuta työhyvinvoinnista ja positiivisella asenteen merkitystä.

Tällä hetkellä päättäjät käyttävät härskisti hyväksi hoitoalan nöyryyttä ja kiltteyttä. 

Julkisessa keskustelussa syyllistetään toistuvasti hoitajia ja ihmetellään puutteita asiakaspalvelussa. Kukaan ei kuitenkaan ihmettele niitä olosuhteita, joissa esimerkiksi kotihoidon työntekijät päivästä toiseen puurtavat.

Hoitajan ammattitaidon perustaa ovat ihmisen kohtaaminen, empatia ja inhimillisyys. Ammattitaioa on myös se, että paineen alla hoitaja pystyy asiakaslähtöiseen työskentelyyn.

Mutta, jokainen ymmärtää, että päivästä toiseen jatkuva kiire ja stressi lisäävät riskiä virheisiin ja laiminlyönteihin. Näin ei pitäisi olla, mutta ihminen on ihminen, joka jatkuvasti loppuun ajettuna ei jaksa toimia mallikelpoisesti. 

Tästä hyvänä esimerkkinä olemme saaneet lukea lehdistä toistuvasti vanhustenhoidon väärinkäytöksistä ja huonosta asiakaspalvelusta. 

Olisiko nämä uutisoinnit ja meidän kaikkien tekemät havainnot oire jostain? Minkä takia näitä uutisia pulpahtaa esiin? Olisiko niin, että päättäjien, jotka ennen vaaleja aina painottavat vanhustenhoidon ja muun sosiaali- ja terveydenhoidon merkitystä, olisi mentävä peilin eteen ja tunnustettava vihdoin tosiasiat? 

Ihminen ei ole kone, vaan inhimillinen olento, joka tarvitsee myös lepoa ja kohtuullisen työtahdin.

Minusta vaitiolovelvollisuus on hoitotyön ehdoton perusta, mutta keskusteltaessa työhyvinvoinnista, resursseista, laiminlyönneistä ja työelämän kehittämisestä vaitiolovelvollisuus ja lojaliteettivelvollisuus työnantajaa kohtaan ovat este avoimelle ja läpinäkyvälle keskustelulle hoitoalalla, joka tekisi näkyväksi ongelmat asiakkaille ja päättäjille.

Nyt tilanne on se, etteivät hoitoalan työntekijät uskalla nostaa räikeitäkään ongelmia esille, koska alalla vallitsee pelon ilmapiiri, joka vaientaa parhaat asiantuntijat, käytännön hoitotyötä tekevät. 

Kritiikkiä ei uskalleta seurauksien pelossa esittää edes lähiesimiehelle. Se, joka uskaltaa edes hieman kyseenalaistaa, häntä pidetään uhkarohkeana. Suorastaan tyhmänrohkeana.

Esimerkiksi kotihoidossa työskentelevillä lähihoitajilla on paljon omia ideoita siihen, miten työtä voisi tehdä paremmin. He tietävät ongelmat ja haluaisivat tehdä asiakaslähtöisempää työtä, mutta siihen ei nykyisillä resursseilla anneta mahdollisuutta.

Minusta lainsäädäntöä tulisi muuttaa siten, että avoin – ja läpinäkyvä keskustelu olisi mahdollista ilman pelkoa. Tämä tekisi näkyväksi hoitoalan ongelmat kansalaisille ja päättäjille.

Nyt päättäjät kertovat tiedostavansa kestämättömän tilanteen kotihoidossa, mutta se ei riitä. Hoitotyötä viedään eteenpäin järjestelmä edellä, kun ihmisen pitäisi olla keskiössä. Tarvitaan resursseja, erityisesti tekeviä käsipareja kohtaamaan ihminen ihmisenä. Tämä ei muuksi muutu, vaikka kuinka keskustellaan digitalisaation mahdollisuuksista.

Tarvitaan päätöksiä, joilla osoitetaan hoitajien arvostus ihan oikeasti.
Ei kuten nyt, että jo ennestään pienipalkkaisten hoitajien palkkaa alennetaan ja hoitajamitoitusta vanhainkodeissa ja muualla ympärivuorokautisessa hoidossa lasketaan.

Samalla kun tietoinen aliresurssointi päättäjien toimesta on johtanut työntekijöiden uupumiseen, on asiakkaan ja potilaan oikeus hyvään hoitoon ja huolenpitoon heikentynyt. 
 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Aina ei voi olla vaatimassa pelkästään lisää resursseja. Julkinen terveydenhuolto toimii hirvittävän tehottomasti ja se maksaa sitten kiireenä toisissa paikoissa. Resursseja kyllä lisätään joka ainoa vuosi.

En usko että missään muussa työpaikassa suvaittaisiin yhtä verkkaista työtahtia ja huonoa työn johtamista kuin hoitotyössä. Ja ihan vielä se oma hoitajien työmoraalikin kaipaisi hiukan tarkastelua; ei se niinkään voi olla että potilas ei saa mitään apua osastolla kun hoitajien korttirinki kokoontuu. Ja se perhanan puhelin. Mikä hitto siinä on että osa porukasta tuijottaa sitä kopissaan sairaalaan tullessa ja sieltä lähtiessä? Eikö sen puhelimen edes voisi jättää pukukaappiin työpäiväksi? Silläkin yksin saataisiin jo potilaat tyytyväisemmiksi.

Ihmisten kokemukset ovat pääsääntöisesti sitä että julkisessa sairaanhoidossa hoitajat kohtelevat ihmisiä huonosti. Hoitajien keskipalkka on paljon suurempi kuin esimerkiksi lastentarhanopettajan, putkimiesten tai palomies joilla on raskaampi ja vastuullisempi työ. Ihan sairasta se valitus palkkakuopasta kun suomalaiseen ansiotasoon ja työn vaativuuteen nähden tuskin mistään työstä tienaa yhtä helposti niin paljon.

Käyttäjän anttiolavisalonen kuva
Anttiolavi Salonen

Okei. Tehottomasti? Voisitko tarkentaa? Tarkennukseksi ei riitä, että tehottomuus korreloi tehdyn - taloudellisen tuloksen kanssa.
Varmaankin noin maallikkona on vaikea ymmärtää esimerkiksi verkkaisuuden merkitystä. Toisin kuin formulakisoissa, kun sairaalassa on kiire - tehdään sairaalassa jotain väärin. Sama koskee terveyskeskuksia. Ymmärrätkö - ei kiire; hyvä juttu, kiire; huono juttu. Toisinsanoen; juokseva henkilökunta; ei hyvä. Rauhassa työtään tekevä henkilökunta; hyvä juttu.

Hoitotyö sairaalassa on kuntouttavaa. Tarkoitus ei ole saada potilasta jäämään sairaalaan vaan pääsemään pois sairaalasta. Tämä juontaa juurensa siitä ajatuksesta, että kukaan ei ole ehdoin tahdoin halunnut potilaaksi vaan pikemminkin joutunut potilaan asemaan. Työ on aina potilaan voimavarat huomioivaa, mitä maallikkona et varmaankaan voi ymmärtää. Voimavarat ovat juuri tasan tarkkaan sitä varten, että niiden mahdollistaessa sairaalasta poistumisen - tulee sairaalasta poistua.

Kortin pelaaminen esimerkiksi mielisairaalassa potilaiden kanssa on hyvää potilastyötä. Tätä lienee vaikea ymmärtää, mutta mielisairaalassa työskentelevä hoitoalan ihminen tietää mitä tällä tarkoitan. Ja uskoisitko; toisinaan ihan vaan television katseleminenkin potilaiden kanssa on hyvää hoitotyötä.

Jos nyt kuitenkin olet kiinnostunut sairaalassa tai terveyskeskuksessa käydessäsi ensisijaisesti hoitajien puhelimenkäytöstä, voisit miettiä - että mikä mahtaa olla se todellinen ongelmasi.

Ihmisten kokemukset ovat tärkeitä - kun he ovat sairaalassa. Yksityisellä puolella johtoajatuksena varmastikin on tehokkuus. Yksityinen sairaala ja yksityisen lääkäriaseman tarjoama hoitotyö ei ole lailla turvattu, vaan perustuu useimmiten ostopalveluiden kilpailutukseen - joka taas on lain edellyttämällä terveydenhuollon ja hoidontasolla turvattu. Yksityinen lääkäriasema voi tarjota palveluitaan kunnan asukkaille ostopalveluna, mutta yksityisen sairaalan törttöillessä, tai muuten vaan käytyä liian kalliiksi, täytyttyä, mentyä tukkoon - loppuhoito jää julkisen puolen hoidettavaksi. Yksityinen lääkäriasema ottaa hoidettavakseen juuri sen verran porukkaa kui kirjalle mahtuu. Julkisen puolen hoitoon tulevat kaikki - riippumatta siitä, onko kirjalla tilaa. Vai oletko joskus kuullut puhuttavan yksityisen puolen jatkuvasta ylipaikoittamisesta?

Hoitajien liksat; voi voi. Se iänikuinen homma. Se vittumainen valitus. Kyllä. Sairaanhoitaja (AMK) Perusliksa voi hyvinkin olla kaikkine ikälisineen ja puhelimenkäyttöineen sen 2400 - 2500e/kk. Vuorotyö- , ja pyhälisineen mennään sinne 3100e/kk. Jos sinulla on niin kova hinku päästä kotoa pois vaikkapa Jouluna, Juhannuksena, Vappuna, kolmena viikonloppuna kuukaudesta - niin älä valita! Siitä vaan. LTO ei tee kolmea vuoroa. Putkimies tienaa vissiinkin 1,7 x sen verran mitä hoitaja. Eli melkein 2 x niin paljon kuin hoitaja. Pelastajien palkoissa on korjattavaa, mutta niin on myös siinä - että pelastajien palkka on kaikkine ikälisineen sen 2400 - 2500e/kk. Vuorolisät nostavat palkan sinne 3100e/kk. Tiesitkö muuten, että ambulanssissa työskentelee hoitajia? Niitä puhelinta näprääviä ja korttia pelaavia henkilöitä. Ja lopuksi - olen kanssasi ihan samaa mieltä. Puhelimen voisi jättää pukukoppiin työpäiväksi. Mutta - koskeeko tämä myös Putkimiestä, Palomiestä, liikemiestä, poliisia, opettajaa, kaupanalan ihmisiä? Tiesitkö - että sairaalassa puhelin on aikalailla arvokas apuväline. Mitä jos oletkin puhelimentiiraureissullasi lähisairaalaan nähnyt vain niitä sairaalan työntekijöitä - jotka käyttävät esimerkiksi osaston puhelinta. Niitä ei nykyään piru vie pysty erottamaan ulkonäön perusteella niistä laiskojen ja lihavien hoitajien puhelimista.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Siinäpä varsinainen defenssi.

Käyttäjän anttiolavisalonen kuva
Anttiolavi Salonen Vastaus kommenttiin #4

Kyllä. Ajattele jos olisin yksinkertaisesti sanonut vain, että sinä olet väärässä. Se jos jokin olisi ihan hanurista. Siksi alennuin tasolle, jolla puhun aikuiselle ihmiselle ihan niinkuin pikkulapselle. Ja se hieman hävettää. Olen pahoillani.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #5

Kun käyn sairaalassa, terkkarissa tai neuvolassa, katson asioita kuten insinöörin kuuluu. Kone on yksinkertaisesti tehoton ja hukkaa resursseja tyhjänpäiväiseen.

Hoitajat eivät liiku hiljaisesta pisteestä ruuhkaiseen. Neuvolassa tietoa siirretään tietokoneelta neuvolakorttiin ja takaisin - hoitajan kaksisormijärjestelmällä. Hoitaja punnitsee asiakkaan vaikka asiakas on juuri odottanut neuvola-aikaansa 45 minuuttia vaa'an vieressä aulassa. Kaikki tai lähes kaikki hoitajat poistuvat yhtä aikaa tauolle jolloin jono ennen ensimmäistä kontaktia hoitopaikkaan kasvaa älyttömästi - hoidon ensimmäinen arvio tehdään yleensä siinä. Prosessit eivät ole kunnossa jolloin tapahtuu älyttömiä ja vaarallisia virheitä; neulat menevät sekaisin, tarvikkeita ei löydy jne. Monisairailta potilailta puuttuu hoidosta vastaava henkilö jolloin -ihan tutkitusti - lääkekuormitus kasvaa tarpeettomasti.

Ärsyttävintä on se että potilas apua tarvitessaan, sanotaan nyt vaikka kätilöopistolla, saa odotella sitä pitkään koska hoitaja selailee kaikkien nähden juuri netistä iltalehteä.

Suurin osa näistä ei tietenkään ole hoitajien syytä, vaikka heidänkin tulisi kantaa koulutettuina työntekijöinä vastuu työpaikan kehittämisestä.

Ja ei, en oikeasti ole sitä mieltä että hoitajat tienaisivat liikaa. Mutta eivät myöskään liian vähän. Lähinnä ärsyttää se tapa jolla hoitajat esimerkiksi edellisen palkankorotuksensa hankkivat. Ehkä sitä hajontaa pitäisi saada lisää motivaation parantamiseksi. Hyvä hoitaja, parempi palkka. Huono hoitaja, huono palkka.

Jostain syystä vaikkapa elintarvikekaupan työntekijältä on melkein mahdotonta saada huonoa palvelua vaikka palkka on liki puolet hoitajan palkasta ja töitä tehdään pelkästään niillä normaaleilla 12 minuutin tauoilla. Kellokortti vahtii. Ei sitä ainakaan kevyemmäksi työksi voi kutsua.

Ja vielä; rakennusala on varmasti tunnetuin esimerkki tehottomuudesta. Rakennusfirmat kertovat avoimesti itsekin että kolmasosa työajasta on pelkkää hyödytöntä sähläämistä - ihan yksityisellä puolellakin. Tästäkin me maksamme tietysti hintaa. Ehkä se terveyspalveluja käytettäessä vain tuntuu ärsyttävämmältä kun se huono kohtelu ja sählääminen tapahtuu siinä ihmisten nenän edessä samalla kun potilaat oikeasti kärsivät. Raksalla kukaan ei suoranaisesti kärsi. Kaikki vain maksavat seinistä iloisesti ylimääräistä.

Käyttäjän anttiolavisalonen kuva
Anttiolavi Salonen Vastaus kommenttiin #6

Ehkäpä ongelma onkin siinä, että konteksti jossa tarkastelet asiaa on väärä. Kone on hyvä esimerkki; koneen kuuluu tehdä toistavaa, kaavamaista toimintoa; hoitotyössä yhden ja saman muotin sisään ahdettu tapaus heilahtaa esimerkiksi jonkin persoonallisuuden piirteen, tai perheenjäsenen persoonallisuuden, tai perheenjäsenen olettamuksen myötä äärilaidasta toiseen - ilman, että tästä heilahduksen aiheuttaneesta tekijästä on varsinaisesti ennakkotietoa, tai aktuaalista tietoa.

Hoitaja - tai no, puhutaan tässä nyt vaikkapa sairaanhoitajasta ei ole mikään itsenäinen toimija. Kaikki sairaanhoitajan toiminta perustuu moniammatilliseen osaamiseen. Sairaalan arjessa tämä näkyy niin, että sairaanhoitaja on lääkärin työpari, joka toimii esimerkiksi osasto-olosuhteissa lääkärin määräämän hoitotyön tekijänä ja toteuttajana. Lääkettä hoitotyön tekijät antavat lääkärin määrämänä. Toki, lääkäri on useimmiten määrännyt esim. jollekin tietyille lääkkeille - tietyt annettavat määrät, jota sairaanhoitaja sitten toteuttaa oman lääkehoito-osaamisensa mukaisesti.

Punnitsemisasioista en valitettavasti osaa sanoa yhtään mitään - mainitsemissasi olosuhteissa. Varmasti on neuvoloita, joissa neuvoloiden asiakkaat kokevat saavansa huonoa palvelua juuri mainitsemiesi asioiden kohdalla.

Kätilöopistostakaan en osaa sanoa yhtään mitään.

Työpaikkojen kehittäminen on niinkin kankeassa ympäristössä - kuin sairaala - aika vaikeaa. Moniammattillinen ympäristö on oma mikromaailmansa; kaikki ajavat omaa etuaan ja jossain vaiheessa tapahtumaketjua jalkoihin jää se kaikkein tärkein - eli potilas.

Neulojen sekaisin menosta voisit kertoa hieman tarkemmin. Samoin kuin tarvikkeiden puuttumisesta. Nuo ovat sen luokan asioita, joita ei pidä hyväksyä missään olosuhteissa. Tuollaisista asioista nousee aina iso meteli ja jos sinulla on kokemusta sellaisesta tilanteesta, jossa sinä, tai joku läheisesi on saanut esim. toiselle ihmiselle tarkoitetun pistoksen, tai joutunut saanut pistoksen esim. likaisesta neulasta - tulisi sinun ottaa yhteys poliisiin.

Ihan kaikkien sairaaloiden toimintatapoja en tunne, mutta omahoitaja/vastuuhoitaja löytyy nykyään - ainakin kaikista niistä sairaaloista/terkkareista, jotka tunnen. Lääkekuormitus on monisairailla ihmisillä usein ongelmallista, mutta kuten tuossa jo aikaisemminkin mainitsin; lääkärit ovat lääketieteen asiantuntijoita ja hoitajia ja sairaanhoitajat toimivat taasen hoitotieteen käytännön toteuttajina. Dialogia näiden välillä tietenkin on. Työpaikan kehittäminen sinänsä on ensisijaisesti hallinnon toimialuetta, eikä hallintoon juuri kuulu käytännössä työtä tekeviä lääketieteen tai hoitotieteen toteuttajia.

Elintarvikekauppa on myös hyvä verrokki. Jos potilaat tulisivat sairaalaan ja laittaisivat kaiken tapahtuneen, kaiken oirehdintansa ja kaiken mitä seuraa mistäkin tiskiin - olisi sairaanhoitotyö varmasti yhtä helppoa kuin kaupan kassalla työskentely. Ja jos lääkäreiden työ olisi yhtä helppoa kuin - sanotaan vaikkapa; sen henkilön työ, joka hinnoittelee tuotteet, päättää mitä otetaan myyntiin ja mitä ei - niin kyllä; uskon, että näitä voisi verrata keskenään.

Palkankorotusasiasta vielä - minä muistan tuon 2007 palkkajupakan. Sehän taisi olla niin, että sairaanhoitajat vaativat 500euron korotusta. Uhkana oli lakkoon meno. Muistan kuinka sairaanhoitajien työpanosta vähäteltiin oikein medioita myöten maanlaajuisesti. "Liian helppoa ja vaivatonta työtä","mistä hyvästä he sen ansaitsisivat..". Kun linja kuitenkin pysyi ja sairaanhoitajat pitäytyivät vaateissaan äänikin muuttui; ruvettiin puhumaan siitä, kuinka sairaanhoitajien vastuulla on ihmisten henki ja terveys. Mielenkiintoinen ristiriita - työ sinänsä oli liian helppoa ja vaivatonta, eikä syitä palkankorotukseen ollut, mutta lakon sattuessa sairaanhoitajien käsissä oli ihmisten henki ja terveys.

Raksavertauksesta; potilaat kärsivät koska ovat potilaita. Hoitotyö helpottaa kärsimystä. Huhhhuh. Melkoinen maratooni tämäkin. Älä pahastu. :)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #10

Kun prosessit pannaan kuntoon ja se tyhjäkäynti hävitetään, potilaiden hyvälle, kiireettömälle ja henkilökohtaiselle hoidolle nimenomaan jää sitä aikaa. Sitä minä ajan takaa. En sitä että hoitajan pitäisi juosta järkeä vailla potilaalta toiselle.

Vaimoni opiskelee kätilöksi ja kertoo melko usein tapahtuvista virheistä sairaaloissa. Itse olen lähinnä kauhuissani. Olen joutunut hyvin taajaan viemään lähisukulaista vuodeosastolle sairaalaan ja siellä tämä epäystävällinen käytös on tullut enemmän kuin tutuksi. Neuvolassa ollaan oltu ystävällisiä mutta se hukkatyön määrä jonka takia varattuakin aikaa saa odotella pitkään on järkyttävä.

Tunnustetaan että hoitajiakin on erilaisia. Maksetaan heille reilusti eri palkkaa. Hyvä hoitaja on varmasti arvokkaampi kuin huono lääkäri, joten sen palkanmuodostuksen soisi varioivan läpi koko alan. Toki metriikka alalle on aika vaativa kehittää mutta eiköhän sekin onnistu.

Käyttäjän anttiolavisalonen kuva
Anttiolavi Salonen Vastaus kommenttiin #12

Hoitajalla ja lääkärillä on ihan oikeasti vissi ero. Itse näkisin asian niin, että hyvät ja huonot hoitajat löytyvät vain splittaavien potilaiden puheista. Mikäli sallit - korjaan, että on olemassa kokonaiskuvaltaan vaikeasti hoidettavia sairauksia ja terveydentiloja, jotka vaikuttavat potilaan mielikuvaan siitä, minkälaista hänen saamansa hoidon tulisi olla.

Usko pois. Eivät sairaanhoitajat ajattele, että "nyt minä hoidan työni huonommin/paremmin koska...".

Mustaa huumoria viljelläkseni - hauskin slogan, jonka olen työurani aikana kuullut oli eräällä sisätautipuolen osastolla kuulemani heitto vanhemmalta mieslääkäriltä, joka totesi potilaan ollessa lähdössä osastolta, että "näin se käy, tekin selvisitte tästä - ja vielä hyvästä hoidosta huolimatta". :) se oli jotenkin hauska tapahtuma; jopa potilaana tuolloin olleen henkilön mielestä.

Käyttäjän MariHuohvanainen kuva
Mari Huohvanainen

Oletko Pekka hoitoalan ammattilainen julkisella puolella, kun noin mollaat sitä ja vielä "syvällä kokemuksen syvällä rintaäänellä"?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ketä varten sitä hommaa tehdään? Nykyään kaiken keskiössä on asiakaslähtöinen toimintatapa. Jostain syystä tämä erinomainen innovaatio ei ole löytänyt tietään esimerkiksi verovirastoon ja joihinkin terveydenhuollon toimipisteisiin.

Jos asiakas on tyytymätön, sanotaan nyt vaikka viime aikoina lähinnä Hesarissa ilmitulleilla tavoilla (hoitaa sanoo raiskatulle että mitäs tänne tulit, mene poliisille tai jotain muuta yhtä fiksua), pitää osata katsoa myös peiliin. Mitä voisi tehdä toisella tavalla. Kiire tai omasta mielestä pieni palkka ei yksinkertaisesti ole mikään syy olla epäystävällinen ja toimia epäammattimaisesti. Pitää vaihtaa alaa. Tai perustaa yritys ja maksaa itselleen parempaa palkkaa.

En minäkään syytä asiakasta siitä että hän päätyy johonkin toiseen ratkaisuun. Se on minun, toimittajan, vika. Sairaanhoidossa ei valitettavasti ole aina mahdollisuutta lähteä kävelemään huonon hoidon luota.

Käyttäjän AlpiRipatti kuva
Alpi Ripatti

Pekka,olosuhteet suomalaisessa kotihoidossa ovat kestämättömät. Hoitajat työskentelevät jaksamisen äärirajoilla. On lapsellista kuvitella,että hoitajien olisi vain sopeuduttava pelkästään ajattelun ja asennetaan muuttamalla. Nykyinen tarkoituksellinen aliresurssointi on johtanut siihen, että työntekijän on "varastettava" asiakkaan maksamaa hoitoaikaa selviytyäkseen lakisääteisen työajan puitteissa annetuista työtehtävistään. Tosiasia on, että esimerkiksi vanhustyössä pitää olla riittävästä tekeviä käsipareja kohtaamaan ihminen ihmisenä. Ihmistä ei voi korvata robotilla ja teknologialla, ne voivat tosin oikein hyödynnettynä olla hyvä tuki hoitajien työssä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Kotihoidosta en tiedä mitään. Uskon sinua tässä. Olin joskus postinkuljettajana ja tehtäviin kuului aterioiden toimittaminen vanhuksille. He olivat niin iloisia että joku käväisi siellä minuutin verran. Tuntui aika pahalta nähdä yksinäisyydestä kärsiviä vanhuksia.

Sote työllistää nyt 20% enemmän väkeä kuin koko Suomen teollisuus. En tiedä miten tämä yhtälö ratkaistaan. Kaikki eivät varmasti saa kaikkea mitä haluaisivat tai tarvitsisivat, kehityskulku huoltosuhteessa menee vain jatkuvasti karseampaan suuntaan.

Käyttäjän MariHuohvanainen kuva
Mari Huohvanainen

alpiripatti kirjoittaa asiaa!

Käyttäjän AlpiRipatti kuva
Alpi Ripatti

Pekka,

Mutta, on huuhaa puhetta uskotella, että pelkällä sopeutumisella - asenteen ja ajattelutavan muutoksella hoitoyön räikeät ongelmat ratkaistaan. Tarvitaan resursseja eli työvälineitä. Ilman tärkeintä resurssia eli työntekijää, ihmisen kohtaaminen, aito läsnäolo, kuuntelu ja kohtaaminen on mahdotonta. Esimerkiksi mielenterveystyössä ihminen on se tärkein resurssi, joka ottaa huolen puheeksi ja ohjaa tuen piiriin. Vierellä kulkija ja tukija.

Sanot, että kokemukset julkisesta sairaanhoidosta ovat ihmisillä pääsääntöisesti kielteisiä, hoitajat kohtelevat ihmisiä huonosti. Kuten kirjoitin, ammattitaitoon kuuluu asiakaslähtöinen asikaspalvelu ja ihmisen kohtaaminen myös paineen alla, mutta on inhimillistä, että jossain tulee raja vastaan. Kuitenkin jatkuvat säästöt, joita leikkauksiksi nimitetään, kohdistuvat työntekijöiden määrää alentavasti ja tämä ei voi olla näkymättä korkean eettisyyden omaavan hoitajankaan työsuorituksessa muuta kuin laatua alentavasti.

Jo nyt esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ja muuallakin asuvan yksinhuoltajana työskentelevän lähihoitajan pieni palkka ei riitä elämiseen. Puhumattakaan palkan alennuksen jälkeen vielä vähemmän. Siis hyvin lyhytnäköistä hölmöläisten touhua.

Säästämällä laadukkaan hoitoyön resursseista eli hoitajien palkoista lisätään yhteiskunnan köyhyyttä ja osattomuuden kokemusta.

Päättäjien toimet sen sijaan syyllistävät säästöjen kohteiksi joutuvia ja antavat ymmärtää, että pärjäämättömyys olisi säästöjen kohteeksi joutuvien vika.

Päätöksentekoon tarvittaisiin lyhytnäköisyyden sijaan pitkäjänteisyyttä, kykyä katsoa kvartaalien sijaan vuosikymmenen päähän. Se, mikä nyt maksaa nyt, maksaa itsensä monin verroin myöhemmin takaisin.

Tätä nimitetään ennaltaehkäiseväksi toimintatavaksi.

Käyttäjän AlpiRipatti kuva
Alpi Ripatti

Nyt on meneillään manipulaation markkinat, jossa päättäjät ovelasti ovat alkaneet iskostaa hoitajille asenteen ja ajattelutavan muutoksen mantran kaikkivoipaisuutta. Siksi, koska päättäjät ulkoistavat vastuunsa riittävistä resursseista ja yrittävät saada hoitajat uskomaan, että on olemassa X-määrä euroja ja sillä on tultava toimeen ja pärjääminen edelyyttää mukamas hoitajien sopeutumista. Käytännössä sitä, että duunarit tekevät sen likaisen työn, joka kuuluisi päättäjille. Tähän ansaan ei pidä nöyrän ja kiltin hoitoalan langeta.
Kyse on arvovalinnoista ja päättäjien tahtotilasta. Esimerkiksi arvokas vanhuus on paperilla kaunis lause, mutta se vaatisi myös käytännön konkretiaa.

Käyttäjän AlpiRipatti kuva
Alpi Ripatti

Ennen vaaleja kaikki poliitikot puhuvat hoitotyön merkityksestä, esimerkiksi vanhustyö. Silti koko vaalikausi on jälleen vouhkattu maahanmuutosta ja avioliittolaista. Kukaan ei ole pitänyt palopuheita vanhusten, vammaisten ja mielenterveysasiakkaiden puolesta. Siis räikeää populismia ja puheiden ja tekojen ristiriitaa, joka saa vihaiseksi.

Käyttäjän AlpiRipatti kuva
Alpi Ripatti

Aina löytyy myös positiivista:

Parasta asiakaspalvelua ikinä olen saanut kolmen lapseni synnytyksissä Kätilöopistolla moniammatilliselta henkilökunnalta. Sellaista, että olen vieläkin hämmentynyt. Voiko näin hyvää asiakaspalvelua olla vielä olemassa. Kätilöopistolla lapsi, äiti ja isä kohdattiin todella ihminen ihmiselle periaatteella. Kiitos vielä kerran osaavalle henkilökunnalle.

Toimituksen poiminnat