AlpiRipatti Heikomman puolesta

Suomi ei tarvitse lisää työntekijöitä, jotka eivät tule liksalla toimeen

A2 illassa 19.10 keskusteltiin palkkaeroista. Ihmettelen, miksi Suomeen pitäisi saada lisää duunareita, jotka eivät tule palkallaan toimeen, kun nykyisilläkään matalapalkka-alojen liksoilla ei tule toimeen.

Palkalla pitäisi aina tulla toimeen, ei rakentaa työpaikkoja köyhyyteen.

Samaan aikaan vuokra-asumisen kustannusten  ennustetaan kasvavan seuraavien vuosien aikana yli 3 prosenttia vuodessa. Olisi siis vihdoinkin puututtava rakentamisen ahneuteen ja keinotteluun ihmisen perusoikeuden kustannuksella.

Yhteiskuntaa ohjaa ahneus ja oman edun tavoittelu. Esim. VR:n toimitusjohtajan palkka on melkein 100 000 e/kk.

Toisaalla hyväsydämiset halutaan kutsumusliksalla hoitamaan vanhuksia.

Suomi ei lähde nousuun liksaa leikkaamalla, vaan osaamisesta palkitsemalla. Johtajien ja duunarin palkkauksen pitää olla yhdenvertaista ja kohtuullista.

Duunarilla on oikeus tehdä työtään iloiten ja kokea olevansa siinä tärkeä.

Tämä tarkoittaa sitä, että päättäjät ymmärtävät ennakoinnin merkityksen, johon kuuluu rohkea ja ennakkoluuloton panostus työhyvinvointiin.

Näin voimme edistää inhimillistä ja taloudellista tuottavuusloikkaa työllisyyttä edistäen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Hyvä pointti tuo VR n johtajan palkka. näitä ylipalkkaisia istuu myös yhteiskunnan maksamissa suojatyöpaikoissa paljon. Ei toki sadalla tonnilla kuussa, mutta viis tonnia kuussa kahdellekymmenelle tyhjäntoimittajalle = 100.000 € / kk.

Kuinka blogisti näkee tilanteen tämän tiedostetun ongelman osalta ?

Onko esimerkiksi kuntien määrää pienennettävä välittömästi kulujen tasapainon saavuttamiseksi ?

Sitten tämä yhteismitallisuus palkoista. Oletko sitä mieltä, että myös maahantulijoille on maksettava samasta työstä sama palkka kuin kantaväestölle ?

Käyttäjän AlpiRipatti kuva
Alpi Ripatti

1. Ehdottomasti yhteiskunnan suojatyöpaikoissa istuvat pitäisi kartoittaa tiheällä kammalla kohtuullistaen ylisuuret palkat ja palkkiot. Päällekkäistä byrokratiaa on karsittava ja organisaatioita kevennettävä. Säästyneet resurssit voidaan siirtää vanhustenhoitoon, opetukseen ja päivähoitoon.

13 IL 1.9.16 selvityksen mukaan 13 valtionyhtiön johtajan kuukausipalkka on yhteensä melkein 0,5 miljoonaa euroa. Tähän päälle erilaiset muut palkkiot. Jo näistä voitaisiin ihan karkeasti säästää noin 75 prosenttia, jos kuukausipalkkoja kohtuullistettaisiin. Silti esimerkiksi Alkon toimitusjohtajalle jäisi n.30 000 kuukausiliksasta vielä noin 10 000e/kk.

2. Tähän asti kuntaliitokset eivät ole tuoneet merkittäviä säästöjä esimerkiksi sosiaali- ja terveyssektorilla, mutta kuntaliitokset ovat merkittävä osa kuntien talouden tasapainottamista.

3. Minusta samasta työstä kuuluu sama palkka kaikille työehtosopimusten mukaisesti osaamisen ja kokemuksen mukaisesti.

Käyttäjän HeikkiJokinen kuva
Heikki Jokinen

Hyvä kirjoitus. Olen ihmetellyt tätä palkka-asiaa itsekin.

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen

Oikein paljon kivoja ajatuksia, mutta konkretia loistaa poissaolollaan. Meuhkataan, että pienellä palkkatasolla ei pärjää, mutta ei kiinnitetä huomiota niihin syihin, joista tämä johtuu. Suomessa on korkea kustannustaso, mikä johtuu kovasta verotuksesta. Jos verotusta lasketaan, hyödykkeet ja palvelut halpenevat, syntyy työpaikkoja ja matalammalla palkalla tulee myös toimeen. Muuten ne henkilöt, jotka työllistyisivät matalapalkkaisempiin töihin, jäävät ilman työtä elämään yhteiskunnan tuella ja syrjäytyvät. Ihan totta, me emme tarvitse yhtään sellaista henkilöä, joka ei tule toimeen, mutta lisää matalapalkkaisia töitä me tarvitsemme, jotta meillä olisi työttömiä vähemmän ja ihmiset pääsisivät osaksi yhteiskuntaa.

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama

Laitan tähän saman kuin toisaalla elikkä justiinsa ärsyttää tää holhousasenne, että ihan kuin työttömät olisivat jotain saatanan idiootteja joita pitää käsi kädestä kiinni pitäen opastaa yhteiskuntaan sopiviksi.
Ihan kuin eivät osaisi täyttää päiviänsä millään muulla kuin kaljan kittaamisella tms. Moni työtön tekee vapaaehtoistyötä, kouluttautuu, hoitaa lapsenlapsiaan, vanhoja vanhempiaan siinä sivussa, tai sitten harrastaa jotain joka on mielenkiintoisaa. Eivät ne työttömät mitään avuttomia lapsia ole.

Ja tolla Sarasvuon mainitsemalla 11 euron tuntipalkalla olisin ollut minäkin heti valmis tarttumaan työhön kuin työhön aikoinani, nyt olen työkyvytön.

Mä uskon että tämä ns. työhaluttomuus koskee vain rikkaiden jälkikasvua joiden pitää saada heti 6 donaa eteen kuin vaivautuvat eväänsä vätkäyttämään.

Ja tuohon puhelinmyyntityöhön liittyen vielä että jopa huorana toimiminen on moraalisempaa kuin myyskennellä dementiavanhuksille arpalippuja. Siinä ainakin asiakas saa kunnon vastineen maksamilleen rahoille.

Tosta A2-illasta olisi vielä puuttunut tissibaarin pitäjä joka olis natissut siitä kun meitä keski-ikäisiä lurppatissisiä akkoja ei saa riittävästi framille.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Millaiset tulot ovat matalapalkkoja? 1500? 2000? 2500? 3000?/kk Vai mitä?

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Jos minulta rajaa kysyttäisiin, niin se raja menisi siinä että onko palkan lisäksi oikeutettu asumistukeen vai ei.

Se pyörinee siinä 2400€/kk (brutto) ja 600€/kk vuokran tietämissä yksinelävänä sinkkuna.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Jos olisi perustulo, jolla ei tulisi ihan toimeen, tai tulisi juuri ja juuri toimeen, niin pienemmälläkin palkalla tulisi silloin toimeen hyvänlaisesti.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Perustulon koko pointti on mielestäni se, että byrokratia vähenisi. Nythän yhden ihmisen toimeentuloa käsitellään kuukausitasolla 3-4 virkamiehen toimesta.

Käyttäjän AlpiRipatti kuva
Alpi Ripatti

Miten tehdä työnteko aina kannattavaksi. Työnteon pitäisi aina olla kannattavaa, mutta ripaleinen tulonsiirtojärjestelmä luo myös kannustinloukkuja.

Perustulo on sinällään hyvä ajatus tasoittaa kannustavuusongelmaa, mutta pitää sisällään moni ongelmia. Perustulolla pelkästään ei ratkaista kannustinloukkuongelmaa lisäämättä köyhyyttä. Täyteen perustuloon, joka on kaikille vastikeeton, yhtä suuri ja joka torjuisi köyhyyttä ei yhteiskunnalla ole varaa ja riittävän korkea perustulo ei ratkaisisi kannustinloukkuongelmaa. Kyseeseen tuleekin osittainen perustulo, jota voidaankin veivata esittäjästä riippuen.

Olisiko niin, että työelämän ulkopuolella perustulo olisi matalampi ja töissä ollessa korkeampi. Joka tapauksessa työtuloa ja tulonsiirtoja olisi sovitettava yhteen.

Aikamme repaleinen työelämä haastaa sosiaaliturvajärjestelmän ja motivaation työntekoon, joka koostuu yhä useammin lyhyistä työsuhteista.

Parhaimmillaan perustulo kannustaa työntekoon, lisää työllisyyttä ja vahvistaa inhimillistä pääomaa.

Jyrki Paldán

Tärkeintä ymmärtää on että ei ole olemassakaan mitään tasapainotilaa työn hinnassa, vaan markkinat asettuvat aina siihen pisteeseen mihin työn minimihintataso säädellään. Ilman sääntelyä se on aina hyvin suurelle joukolle työntekijöitä nälkäpalkka. Työnantajien ja työntekijöiden neuvotteluepäsuhta on niin suuri että vaikka työntekijät tekisivät kaikki työt ilmaiseksi, täystyöllisyyttä silti tuskin saavutettaisiin.

Ihan sama missä tilanteessa mennään, talousliberaalit huutavat aina työn tarjontaa ylemmäs - siis työn hintaa, palkkaa matalammalle. Vaikka palkkasääntelystä luovuttaisiin, eiköhän joku olisi huutamassa samalla volyymillä palkkauksen ikärajoista luopumista, tai vaikka äitiyslomien poistamista. Tuokaan ei ole mitään pelkkää spekulaatiota, vaan se on jo nähty markkinatalouden historiassa. Siinä nimittäin on ollut tilanteita, jolloin työntekijät(joista merkittävä osa lapsia) asuivat parakeissa, työskentelivät 18h työpäiviä ilman lomia vaarallisissa oloissa, ja saivat palkaksi nippa nappa ruokapalkan. Samaa tehdään edelleenkin esim. Bangladeshin laivanpurkamoilla ja ompelimoissa, ainakin niissä joihin lain koura ja kv-järjestöt eivät yletä ilman korruptiota. Se on se "luonnontila" pääoman ja työvoiman neuvottelutasapainossa. Poikkeuksia ovat ainoastaan syystä tai toisesta poikkeuksellisen tuottavat marginaalitapaukset, jotka voivat tehdä osaamisestaan(joka voi vaihdella poikkeuksellisesta teknisestä osaamisesta sosiopaattisen narsistin hulmaavaan charmiin) niin haluttua että neuvotteluvaltti onkin heillä.

A2-illassa useaan kertaan toisteltu argumentti minimipalkkaduunien hetkellisyydestä ja siitä muotoiltu työelämän "porttiteoria" on myös ihan täyttä puppua. Milton Friedman puolusti Hong Kongin "vapaata" taloutta tismalleen samalla argumentilla noin kolme vuosikymmentä sitten, ja mikä on lopputulos? Maassa elää edelleenkin nippanappa nälkäpalkkaa tienaavia ja häkkiasunnoissa eläkeiän kynnyksellä heiluvia, koko ikänsä kokopäiväduunia raataneita reppanoita. Niin ja sukupolvien välinen sosioekonominen liikkuvuus on yli neljä kertaa heikompaa kuin pohjoismaissa. Maahan on syntynyt varsin kookas pysyvä työtätekevien rutiköyhien luokka, joka syntyy köyhinä, painaa 65-vuotta duunia köyhinä ja kuolee köyhinä. Lapset sitten jatkavat saman putken läpi.

Ei siis ole mitään osoitusta mistään "porttiteoriasta", tai siitä että palkkaköyhälistöasema olisi hetkellinen nuoruuden hairahdus, josta löydettäisiin uraputkeen liukumaan. Siitä sen sijaan on valtavasti osoitusta että liike-elämä tarraa leijonan lailla kiinni kaikista annetuista myönnytyksistä, ja pyytää välittömästi lisää. Se on nähty suomessakin työkokeilujen, sanssikorttien sun muiden kanssa, ainoa seuraus niistä on ollut että yritykset hyväksikäyttävät matalapalkkajärjestelyitä kaikin mahdollisin keinoin. Eivät tietenkään kaikki yritykset, mutta ne jotka pelaavat rehdisti joutuvat takaa-ajoasemaan kilpailussa. Työllisyys ei lisäänny, ja ne jotka pääsevät uraputkeen olisivat todennäköisesti päässeet siihen muutenkin(saaden kelpo palkkaa alusta asti), mutta tiettyjen työtehtävien palkkataso tippuu siihen yhdeksään euroon päivässä ja enempää siitä ei enää makseta.

Toimituksen poiminnat