AlpiRipatti Heikomman puolesta

Miksi sairauspoissaolot maksavat miljardeja?

Vuodesta toiseen erilaiset hyvinvointivalmentajat ja onnellisuuskonsulentit rahastavat yrityksiä työhyvinvoinnin merkityksestä,  mutta kvartaalitalouden ahneus ja lyhytnäköisyys ulosmittaavat  työhyvinvoinnista saatavissa olevan  tuottavuusloikan. 

Yritykset toteavat, jos et suostu työehtoihin, jonossa riittää halukkaita. Toisaalla julistetaan jokaisen yksilön menestymisen mahdollisuutta ja valinnanvapautta.  

Yritysten palavereissä ja koulutuspäivissä on käytetty mieletön määrä resursseja,  joiden vaikuttavuus on jäänyt sanahelinäksi. Ja tämä pulina jatkuu powerpoint esityksinä ja erilaisina ryhmätehtävinä. 

Tuottavuus - ja tehokkuusajattelu on  sokaissut koko järjestelmän saaden aikaan sutta ja sekundaa, joiden jälkiä paikkaillaan yhteiskunnan eri osa-alueilla homeisina kouluina, mielenterveysongelmina ja työtehon heikkenemisenä. 

Juhlapuheissa korostetaan  ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen merkitystä ja työntekijää yrityksen voimavarana. Katsellessa roskakuskien pakkotahtista aherrusta huomaa, millainen voimavara työntekijä oikeasti on.

Silti sama meno jatkuu ja ihmetellään, miksi rahat eivät riitä, vaikka pelkkä maalaisjärki riittäisi katkaisemaan tämän hölmöläisten kujanjuoksun.

Tulee mieleen tarina hölmöläisten peiton jatkamisesta. 

Hölmöläisperheessä todettiin muinoin, että jalat palelivat kun peitto oli niin lyhyt. Ei yltänyt jalkojen lämmikkeeksi. Aikansa ongelman kanssa pähkäiltyä, joku perheessä sai loistoidean. Leikataan peiton yläpäästä pätkä ja siirretään se jalkopäähän jalkoja lämmittämään. Tuumasta toimeen. Peittoa leikattiin ja pätkä ommeltiin jalkopään jatkeeksi. Jalat alkoivat nyt pysyä lämpimänä, mutta kun itse peittoon ei tullutkaan tällä keinoin lisäpituutta, nyt paleltiin yläkropan puolella.


 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Tämä maalaisjärki ei oikein saanut kiinni tuosta sinun helposta ratkaisusta. Voisitko hieman valottaa, että mitä pitäisi tehdä?

Sen verran mitä itse olen tuota touhua seurannut, niin syy työntekijöiden valtavaan taakkaan on aivan muualla kuin työnantajassa. Ongelman ydin löytyy siitä, että työ on liian kallista ja siitä, ettei työntekijä voi tehdä työtä edes vähemmän, koska työntekijät saavat liian pientä palkkaa downshiftatakseen.

En usko, että nykyiset päättäjämme saavat tuohon muutosta aikaiseksi. Heidän uusin päätöshän oli lisätä entisestään työntekijöiden työtaakkaa(kiky).

Käyttäjän AlpiRipatti kuva
Alpi Ripatti

Työterveyslaitoksen professori Guy Ahosen mukaan työpahoinvointi maksaa 25 miljardia vuodessa eli noin puolet valtion budjetista. Työhyvinvoinnilla voitasiiin tehdä noin 20 prosenttia yrityksen tuloksesta. Sen sijaan panostetaan vain alipalkkattujen ammattien lisäämiseen, kuten taksialan romuttaminen osoittaa, jonka tuloilla tulevaisuudessa kukaan ei enää pärjää. Alasta halutaan maahamuuttajien sisääntulo ammatti.

Puhutaan työhyvinvoinnin merkityksestä, mutta miten sitä voi toteuttaa, kun jatkuvasti kiristyvä työtahti, työmäärän kasvu, halu saada heti mulla kaikki nyt -ajattelu ja tarkoituksellinen aliresurssointi yhteiskunnassa johtavat siihen, että moni työntekijä kokee riittämättömyyden tunnetta ja kokee olevansa uupumisen äärirajoilla. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on entistä haasteellisempaa.

20 000 ihmistä jää työkyvyttömyyseläkkeelle vuosittain.

Keskustellessa bussinkuljettajien kanssa he ovat jo vuosia kertoneet, että ovat joutuneet ajamaan liikenneturvallisuutta vaarantaen pysyäkseen epärealistisissa aikatauluissa. Eikös työnantaja suunnittele ajovuorot?

Minusta pitäisi luopua yksioikoisesta tuottavuutta ja tehokkuutta hokevasta matrasta, jonka mittarina on vain taloudelliset mittarit. Pitäisi huomioida oikeasti myös inhimillinen työntekijän jaksamisesta lähtevä näkökulma, jolloin työhyvinvoinnin vaikuttavuus saataisiin oikeasti käyttöön. Tämä lisäisi tuottavuutta kasvaneen motivaation ja sitoutuneisuuden kautta.

Esimerkiksi kuntien lyhytnäköinen kilpailutusvimma korostaa liikaa vain hintaa ja ajaa bussiyhtiöitä karsimaan epäterveesti kustaannuksia. Ikävä kyllä tämä kilpailutus nakertaa myös kuljettajien työhyvinvointia.

Varhaista puuttumista ja ennaltaaehkäisyä korostava ajattelu pitäisi ottaa oikeasti käyttöön. Nykyinen meno, jossa positiiviset tulokset halutaan ulosmitata heti, syö hyvinvointia lapsiltamme.

Samaan aikaan duunarilta vaaditaan jaksamaan työelämässä vähintää 68-vuotiaaksi.

Se toteamiseksi, että käynnissä on itsepetos ja mittava kusetus, riittää ihan maalaisjärki.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

"Työterveyslaitoksen professori Guy Ahosen mukaan työpahoinvointi maksaa 25 miljardia vuodessa eli noin puolet valtion budjetista. Työhyvinvoinnilla voitasiiin tehdä noin 20 prosenttia yrityksen tuloksesta."
( http://yle.fi/uutiset/3-8846551 )

Yrityksiä ei kiinnosta paljon mikäkin maksaa yhteiskunnalle. Ainoa asia, jota suurinosa yrityksistä yrittää tehdä, on maksimaalinen voiton tavoittelu. Jos on totta, että työhyvinvoinnilla voitaisiin tehdä noin iso osuus tuloksesta, niin miksi markkinoilla ei ole yrityksiä, jotka tekisivät noin ja jotka syrjäyttäisi yritykset, jotka eivät panosta työhyvinvointiin?

Jos tälle jotain haluttaisiin tehdä, niin paineen täytyisi tulla yhteiskunnan puolelta. Kuitenkin lisäpainostus yrityksiä kohtaan voi olla vielä harmillisempaa yhteiskunnalle, joten asia tuskin etenee paljoa yhteiskunnallisissa hallintoelimissä.

-----

"20 000 ihmistä jää työkyvyttömyyseläkkeelle vuosittain."
( http://yle.fi/uutiset/3-6402084 )

Tämä on myös suuri yhteiskunnallinen ongelma. Kuitenkin kuten edellisessäkin, niin yrityksillä ei ole intressejä tehdä mitään tälle ongelmalle.

-----

"Keskustellessa bussinkuljettajien kanssa he ovat jo vuosia kertoneet, että ovat joutuneet ajamaan liikenneturvallisuutta vaarantaen pysyäkseen epärealistisissa aikatauluissa. Eikös työnantaja suunnittele ajovuorot?"

Tottahan toki työnantaja suunnittelee ajovuorot. Jos mietitään, miksi näin tiukkoja aikatauluja tehdään, niin olisiko mahdollista, että työnantajatkin on pakotettu tekemään niinkuin he tekevät, koska heidänkin leipä on nykyisin tiukassa?

-----
"Minusta pitäisi luopua yksioikoisesta tuottavuutta ja tehokkuutta hokevasta matrasta, jonka mittarina on vain taloudelliset mittarit. Pitäisi huomioida oikeasti myös inhimillinen työntekijän jaksamisesta lähtevä näkökulma, jolloin työhyvinvoinnin vaikuttavuus saataisiin oikeasti käyttöön. Tämä lisäisi tuottavuutta kasvaneen motivaation ja sitoutuneisuuden kautta."

Edelleen yrityksien tehtävä on tehdä voittoa ja näinollen sitä kiinnostaa lähinnä vain taloudelliset mittarit. Voitto kun yrityksille on kuin hengitettävä ilma ihmisille. Jos ilmaa ei ole, niin ihminen ei elä. Samalla tavalla yritys lakkaa olemasta, jos se ei tuota voittoa.

-----

"Esimerkiksi kuntien lyhytnäköinen kilpailutusvimma korostaa liikaa vain hintaa ja ajaa bussiyhtiöitä karsimaan epäterveesti kustaannuksia. Ikävä kyllä tämä kilpailutus nakertaa myös kuljettajien työhyvinvointia."

Yhteiskunta on tiukilla, koska rahaa ei ole ja tämä on vain yksi rahan puutteen oireista. Se, miten rahaa saataisiin lisää yhteiskuntaan, menee tämän aiheen ohi ja siitä pitäisi kirjoittaa vähintäänkin oma blogi sen laajuuden vuoksi.

-----

"Samaan aikaan duunarilta vaaditaan jaksamaan työelämässä vähintää 68-vuotiaaksi."

Tämä on osittain eläkejärjestelmämme ongelmia. Eläkejärjestelmässämme kun ei ole ajateltu aikoja, jolloin työntekijöitä olisi suhteutettuna eläkeläisten määrään paljon vähemmän kuin aikaisemmin. Toki työhyvinvointi edistäisi ihmisten jaksamista töissä, mutta kuten aikaisemmin osoitin, niin yhteiskunnan pitäisi olla muutoksen tekijä.

Niko Sillanpää

Jaa. No Alpi, miten "ajattelusi" selittää tämän:

Naisilla on huomattavasti enemmän sairauspoissaoloja kuin miehillä (s. 20):

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/1290...

Kuitenkin heidän terveydenhuoltoonsa panostetaan huomattavasti enemmän kuin miesten:

https://www.thl.fi/fi/web/paatoksenteko-talous-ja-...

Ja sitten joku vielä kehtaa vaatia, että miesten ja naisten ansiotaso pitäisi olla keskiarvona sama.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Alpi on asian ytimessä!

Koko järjestelmä on viritetty niin kireälle, että laakerit kuumenevat ja kone yskii.

Jos koko hommaa hieman höllennetäisiin, niin tuottavuus, laatu ja ihmisten hyvinvointi kohenisivat.

Mutta tämä taitaa olla liian vaikeasti ymmärrettävää?

Toimituksen poiminnat