*

AlpiRipatti Heikomman puolesta

Suomessa ruotsin kielen osaamattomuus ei saa olla irtisanomisen peruste

Iltalehti kirjoitti 30.10.17, että sanomalehti Pohjalaisen haastattelema kokenut sairaanhoitaja menettää työpaikkansa, koska ei osaa tarpeeksi hyvin Ruotsia.

Onhan tämä käsittämätöntä. Olen ollut sanoissani hyvin maltillinen ja ajatteluni on ollut hyvin avarakatseista. Olen kuitenkin kyllästynyt ainaiseen kumartamiseen ja vieraanvaraisuuteen samalla, kun monet tavat toimia yhteiskunnassamme ovat kuin huomaamatta alkaneet romuttaa totuttuja suomalaisia ylisukupolvisia tapoja elää ja asua. 

Ihmisyys tulee olla toiminnan ja muutoksen perusta, mutta se ei voi tarkoittaa vain ja ainoastaan toista osapuolta.

Jouduin vähän aikaa sitten käyttämään isoa kansainvälistä jakelufirmaa, jonka toiminnot ovat tehostamisen seurauksena pitkälti ulkomailla ja asiakaspalvelu on iltaisin vain englanniksi, myös päivällä asiakaspalvelussa murtaen Suomea puhuttua asiakaspalvelua.

Kotikaupunkiini on myös ilmestynyt autopesula, jossa palvellaan vain englanniksi. Kouluissa ja päiväkodeissa kansallisesta kulttuurista luovutaan muualta tulevien takia suvaitsevaisuuden ja monikultuurisuuden nimissä, vaikka kukaan muualta tuleva ei ole ollut tätä vaatimassa. 

Minusta hyviin tapoihin, vieraanvaraisuuteen ja kunnioitukseen kuuluu perustaitona asiakaspalvelu kaikissa olosuhteissa suomen kielellä. Asiakaspalun on oltava ensisijaisesti Suomeksi, muuten käytössä voi olla muita kieliä.

On käsittämättömän ihmeellistä, että suomalainen suomenkielinen joutuu kyseenalaistamaan jopa oman ammattitaitonsa ja suomalaisuutensa. Ymmärrän niitä, jotka vaativat ruotsin kielen pakollisuudesta luopumista. Kuitenkin ainakin vielä kannatan nykyjärjestelmää ruotsin kielen vahvasta asemasta, ja kannustan lapsia ja nuoria monikielisyyteen.

Suomessa, omassa kotimaassani, ensisijainen kommunikointikieli  on oltava kaikissa olosuhteissa ilman kyseenalaistuksia Suomi.

Suomen pitää kansainvälistyä ja olla osa Eurooppaa, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Olen ehdottomasti Iltalehden jutussa olevan sairaanhoitajan puolella.

Meillä suomalaisilla pitää olla oikeus tulla toimeen omalla äidinkielellä, vaalia kansallista kulttuuria ilman sitä kyseenlaistamatta.

Samaan aikaan muun muassa psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa on ollut lääkäreitä, jotka eivät ymmärrä ja osaa puhua Suomea vaarantaen potilasturvallisuuden. Tämä ei tunnu ketään kiinnostavan, vaan törkeästä epäkohdasta on vaiettu.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (86 kommenttia)

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Samalla perusteella lähes kaikki virat voisi tyhjentää. Eihän Suomessa puhuta eikä opeteta ruotsia, vaan pelkkää suomenruotsia.
"...kannatan nykyjärjestelmää ruotsin kielen vahvasta asemasta, ja kannustan lapsia ja nuoria monikielisyyteen".
Se, että osaa suomea, suomenruotsia ja ehkä kontinkieltäkin ei vielä ole monikielisyyttä. Siihen vaaditaan jonkun hyödyllisen vieraan kielen osaamista.
Muuten erinomainen blogikirjoitus.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

#1:
"Eihän Suomessa puhuta eikä opeteta ruotsia, vaan pelkkää suomenruotsia."

Mitähän tämä oikein tarkoittaa? Onko olemassa kaksi kieltä, ruotsi ja suomenruotsi?

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #7

Roskaa. Tuo ei pidä paikkaansa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #7

Ruotsin kielessä on monia murteita ja eri paikoissa kirjakieltäkin puhutaan erilaisilla intonaatioilla.

Suomen eri paikkakunnilla puhutut ruotsin kielen murteet eivät poikkea ruotsin kirjakielestä enempää kuin monet Ruotsin valtionkaan alueella puhutut ruotsin murteet.

Sen sijaan Suomessa puhutun ruotsin kirjakieli, niin sanottu "högsvenska", ei poikkea Ruotsissa puhutusta "riksvenskasta" juuri lainkaan muutoin kuin intonaationsa osalta. Ja tällöin vertailu tehdään yleensä Tukholman seudulla puhutun riikinruotsin ja Helsingin seudulla puhutun högsvenskan välillä. Muitakin intonaatioita on sekä Ruotsin että Suomen alueella puhutuissa kirjakielissä.

Ainoat lausuntaeroavaisuudet ovat "lj"- ja "sj"- äänteiden kohdalla, mutta sanavarastossa on vain hyvin pieniä eroavaisuuksia koskien lähinnä käytettyjen ilmaisujen frekvenssiä eikä kieliopissa ole eroa lainkaan.

Näin ollen kirjoitetussa tekstissä ei ole mitään eroa. Mistä johtuu tuo väittämä eri kielistä? Kaikissa kielissä on sekä murteita että intonaatioita alueesta riippuen. Brittienglanti ja Amerikan englanti poikkeavat toisistaan suurin piirtein yhtä paljon tai vähän kuin mainitsemani riksvenska ja högsvenska.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #15

"Näin ollen kirjoitetussa tekstissä ei ole mitään eroa. Mistä johtuu tuo väittämä eri kielistä?".
Kirjoitettuna ovatkin samanlaisia, mutta puhuttuna suomenruotsi on suorastaan moukkamaisen alkeellista. On kuin nauloja tökkisi korviin.

Toki molemmat ruotsit ja esim. englanti ovat kielenä suomenkieleen verrattuna alkeellisia kieliä.
Esim. lausahdus "tulen autollani". Tuon kun kääntää ensin vaikkapa ruotsiksi ja sitten tarkasti takaisin suomeksi se onkin "tulen kanssa minun auto". (Tiedän. On ohi aiheen).

Siis väitteeni eri kielistä perustuu puhuttuun kieleen ja ylioppilaslautakunnan jäsenen ratkaisuun vaimon aikanaan hakiessa kielitodistusta. Kokeen vastaanottaja tuomitsi kaikki vaimon käyttämät oikean ruotsin sanat ja sanonnat virheiksi todeten "Me Suomessa emme sano noin".

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #19

"Kirjoitettuna ovatkin samanlaisia, mutta puhuttuna suomenruotsi on suorastaan moukkamaisen alkeellista. On kuin nauloja tökkisi korviin."

Jos kieli on kirjoitettuna sama niin ne ovat samoja kieliä.
Mielipiteesi moukkamaisuudesta ei ole todiste siitä, että Ruotsin kieli ja Suomessa käytetty ruotsin kieli olisivat eri kieliä. Mielipiteesi jääköön sille kuuluvaan arvoonsa.

Vaimosi käsitys oikeasta ruotsin kielestä ei myöskään ole todiste siitä, että kyseessä on kaksi eri kieltä.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #21

"Vaimosi käsitys oikeasta ruotsin kielestä ei myöskään ole todiste siitä, että kyseessä on kaksi eri kieltä".
Se luetun ymmärtäminen... Kyse ei ollut vaimoni käsityksestä, vaan kielitutkintolautakunnan jäsenen käsityksestä ja tuomiosta.

Kielitutkintolautakunta on virallinen toimija, jonka kannanotto määrää minkälaista ruotsia Suomessa puhutaan ja hyväksytään. Annan aika suuren painoarvon myös sen jäsenille tuossa asiassa.

Jos kaksi "samaa kieltä" puhuvaa eivät ymmärrä toisiaan, ne eivät ole samaa kieltä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #23

Lopetin Dagens Nyheterin lukemisen jo 90-luvulla, kun siinä toimittaja kirjoitti "killen hade blå brallor och vita dojor". Luen lehtiä osittain kielenhuollollisin motiivein ja totesin tuollaisen lukemisesta olevan enemmän haittaa, kuin hyötyä. Ehkä Mansala on oikeassa ja kyse todella onkin eri kielistä.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #25

;-).
Pyydän blogistilta anteeksi poikkeamistani blogin aiheesta. Yritän palata ruotuun ja pysyä siinä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #25

Eräässä kahvilassa Helsingborgissa kassaneiti kummastui, kun suomalainen asiakas sanoi: "Jag vill ha en semla med öl". (Varsinkin, kun laskiainen oli lähellä ja ensimmäiset "semlat" olivat jo tulleet kermavaahdon sekä mantelimassan kera tiskille).

Mutta kaikki tuollaiset eroavaisuudet ovat verrattavissa niihin klassisiin suomen kielen murre-eroihin tyyliin "tuima" ja "tuima" t.m.s.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #28

Tai suomalainen halusi Tukholmassa ostaa "postmärken".

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #48

Niinpä, olisi kannattanut satsata kielen opetteluun.

Max Jussila Vastaus kommenttiin #25

Nykyään tuo kirjoitettaisiin Ruotsissa "blå braller och vita dojer"...

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #23

Vaimosi epäonnistuminen kielitutkinnossa ei ole todiste siitä, että ruotsin kieli olisi jakautunut kahdeksi erilliseksi kieleksi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #23

"Jos kaksi "samaa kieltä" puhuvaa eivät ymmärrä toisiaan, ne eivät ole samaa kieltä."

Niin, ilmeisesti useat aviopuolisot puhuvat eri kieltä. ;)

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #31

Niin, tämän voi moni baarimestari todistaa: "Vaimoni ei ymmärrä minua".

Käyttäjän TeppoMesimki kuva
Teppo Mesimäki Vastaus kommenttiin #23

Mä en tajua skonea yhtään, puhun riikinruotsia/rinkebyskaa, sit lapista(ruotsin) tulevat mä ymmärrän oikein hyvin ku se on jotenki selkeetä, ja sitten tulee vielä rantaruotsi: se on tosi hassun kuulosta..

Eli mie löyän 5 eriä ruotsia, ja kirjotushan on sama...

Käyttäjän JouniSuninen1 kuva
Jouni Suninen Vastaus kommenttiin #19

--Esim. lausahdus "tulen autollani". Tuon kun kääntää ensin vaikkapa ruotsiksi ja sitten tarkasti takaisin suomeksi se onkin "tulen kanssa minun auto". --

Jos tarkkoja ollaan, niin lause on vieläkin kömpelömpi: "minä tulen kanssa minun auto".

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #33

Niin, ja Fingerpori voisi tuosta tehdä sarjakuvan, jossa mies katsoo ikkunasta ja vaimo kysyy: "Mitä sinä siellä näet?". Mies vastaa "Tulen autollani". Seuraavassa kuvassa sitten näytetään nuotiota, joka roihuaa auton katolla.

Käyttäjän PekkaNrnen kuva
Pekka Näränen Vastaus kommenttiin #38

Fingerporissa sanalla "tulla" on aina tietty merkitys :)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Olet väärässä tuossa ajattelussasi tämän tapauksen kohdalla, sillä kyse on aidosti kaksikielisestä paikkakunnasta, jonka keskussairaalaan tulevien potilaiden joukossa on usein sellaisia, jotka tarvitsevat omalla äidinkielellään kyseiset palvelut.

"Tammikuussa Vaasan keskussairaala perustaa osaston tilalle vaativan kuntoutuksen osaston. Osa kaupunginsairaalan palkkalistoilla olevista hoitajista siirtyy töihin keskussairaalaan."

Tuo vaativan kuntoutuksen osasto siis perustetaan lakkautettavan kaupunginsairaalan osaston tilalle ja sinne valitaan henkilökunta erikseen.

Ruotsin kieli ja suomen kieli ovat lainsäädännöllisesti samanarvoisia kieliä Suomessa, mutta yksikielisllä paikkakunnilla ei vaadita toisen kotimaisen osaamista. Esimerkiksi Närpiössä ei hoitohenkilökunnan tarvitse välttämättä hallita hyvin suomen kieltä.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

"...keskussairaalaan tulevien potilaiden joukossa on usein sellaisia, jotka tarvitsevat omalla äidinkielellään kyseiset palvelut".
Pitääkö tuon takia koko henkilökunnan osata kumpaakin kotimaista ? Sehän on hätävarjelun liioittelua. Sielläkin on varmasti riittävä määrä vähemmistökielen edustajia palkkalistoilla.
Kukin hoitakoon oman kieliryhmänsä potilaita. Väärinymmärryksen vaara pienenee ja hoitokin saattaa parantua sitä kautta.

Miksi muuten tuo osaamattomuus on synti vain suomenkielisillä ? Jos joku ei osaa suomea, ei siitä yleensä meteliä nosteta. Kokemuksia on mm. Lappeenrannasta ja Turunmaan saaristosta. Lappeenrannassa lääkäri oli ilmeisesti venäläinen ja puhui "hoono soomi". Onneksi vaiva oli selkeä, yksinkertainen ja helposti havaittavissa ilman puhettakin, joten hoito vaikutti silti oikealta.
Turunmaan saaristossa on taas eri kielen ongelma. Suomenkieli jää sielläkin usein arvauksen varaan. Silti nuo osaamattomuudet yleensä hyväksytään.

Ihmettelen usein itsekin, miksi nimenomaan kielipolitiikka saa verenpaineeni nousemaan. En ole käynyt millään "Tunne itsesi"-kurssilla, mutta silti arvelen syyksi myötähäpeää aiheuttavan suomenkielisten rähmälläänolon kielivähemmistömme edessä.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

"Sehän on hätävarjelun liioittelua. Sielläkin on varmasti riittävä määrä vähemmistökielen edustajia palkkalistoilla.
Kukin hoitakoon oman kieliryhmänsä potilaita."

Sinulla ei ole tietoa henkilökunnan kielten osaamisesta ja siitä mikä määrä tarvittaisiin kaksikielisiä hoitajia, jotta potilasturvallisuus ei vaarannu ko. sairaalassa, joten tuo väitteesi perustuu tietämättömyyteen.
Tässä sairaalassa on toki sairaalan potilaiden vähemmistön kielen osaajia -suomen kielen taitoisia - mutta nyt kyse onkin sairaalan enemmistökielen ruotsin osaamisesta, siis suomen kielen lisäksi ruotsin kieltä taitavista sairaanhoitajista.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

RKP tilasi keskipohjanmaa lehteen syksyllä superilta kirjoituksen jossa mainittiin, että hoitaja ei täytä pätevyysvaatimuksia jos ei osaa ruotsinkieltä ja että potilasturvallisuus vaarantuu kun ei osaa ruotsinkieltä.
Tilaajana paikallinen RKP.n fanaattinen poliittinen vaikuttaja.

Kaikki keinot käytetään.Kokkolassa on paljon ulkolaisia lääkäreitä, joiden suomen kielen taito on heikko, ja jotka eivät osaa ruotsin kieltä. Rikotaanko kielilakia.?

Kuitenkin Kokkolassa käytännössä kaikki jo osaa suomea, mutta eriarvoisuus kielten osalta vaikuttaa ammattiosaamiseen.
Asummehan suomessa ?
Vaikka perustuslaissa on kaksi kansalliskieltä Suomen kieltä pitäisikin kaikkien suomalaisten osata arvostaa, ei ole mitään suomenmielisyyttä vaatia puhua samaa kieltä, jotka kansamme täällä asuvat.Suomi on ollut jo reilusti toista vuosikymmentä EU:n jäsen, mutta Eurooppa-tason toiminnan merkitys on selvinnyt poliittiselle eliitille ja päätöksentekijöille hämmentävän hitaasti. Suomi on historiansa vanki mainitaan jo (Kivinen, HS 16.9.2008 )Yksi syy politiikan vaikutus kouluopetukseen, jota osittain kielten kohdalla, tehdään maan sisäisiin tarpeisiin, ei muuttuvan mailman tarpeisiin, ilman että kuullaan asiantuntijoita alkoi suomessa jo 1968. Tämä jo vie kustannuksia suomen kielen ja tärkeimpien kielten opetuksessa, ja rappioittaa suomen kieltä.Sama poliittinen peli jatkuu,saman puolueen vetämänä (kes) Tuomo Puumala sivistysvaliokunan puhj.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

Tuo blogistin mainitsema sairaala sijaitsee Vaasassa, ei Kokkolassa.
"Kuitenkin Kokkolassa käytännössä kaikki jo osaa suomea, mutta eriarvoisuus kielten osalta vaikuttaa ammattiosaamiseen.
Asummehan suomessa ?"

Kokkolan asukkaiden enemmistö (84%) on suomenkielisiä. Maakunnassa kuitenkin asuu ruotsinkielisiä Kruunupyyssä, 79% asukkaista on ruotsinkielisiä.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen Vastaus kommenttiin #20

Kruunupyyssä, 79% asukkaista on ruotsinkielisiä.
Kielikiistaa sielläkin haluavat terveyspalvelut Vaasaan. Kokkola ei kelpaa RKP.lle vaikka asuvat Kokkolan kylessä

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #20

Jos ruotsinkieliset haluavat palvelua omalla äidinkielellään, miksi ruotsinkieliset nuoret eivät hakeudu palveluammatteihin auttamaan omaa kieliryhmäänsä ? Hakeutuvatko he vain "hienompiin" ammatteihin palveltavaksi ?
Vuosia sitten Turussa kohistiin, miten siellä ruotsinkieliset vanhukset saavat huonoa hoitoa ja palvelua. Turkulainen RKP-valtuutettu U. Achren syytti siitä suomenkielisiä. Eivät opiskele tarpeeksi ruotsia voidakseen paremmin palvella ruotsinkielisiä. Miksi siis ruotsinkieliset nuoret eivät hakeudu palveluammatteihin auttamaan omaa kieliryhmäänsä ? Miksi suomenkielisten pitäisi ottaa tuo palvelijan rooli ?

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #30

Ja mistähän olet saanut päähäsi, että ruotsinkieliset nuoret eivät hakeudu palveluammatteihin?

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #32

Siitä, että heitä on kuulemma liian vähän niissä ammateissa.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #46

Ruotsinkielisiä nuoria lääkäreitä on siirtynyt monta Ruotsiin mm. Suomessa pakollisen suomen kielen kokeen vuoksi.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #51

Ja hoitajia Norjaan paremman palkan perässä ?
Tuo nuorien lääkäreiden siirtyminen on omituista. Nimenomaan ruotsinkieliset nuoret puhuvat yleensä erinomaista suomea. Mikä heitä kielikokeessa pelottaa ?

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #54

"Nimenomaan ruotsinkieliset nuoret puhuvat yleensä erinomaista suomea."
Pääkaupunkiseudulla näin on mutta esimerkiksi Pohjanmaalla näin ei välttämättä ole.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas Vastaus kommenttiin #51

Tutkimusten mukaan pakollinen suomen kieli on hyvin suosittu oppiaine ruotsinkielisten keskuudessa.Vuonna 2010 esimerkiksi suomenkielisessä perusopetuksessa oli A1-kielenä 96,5 prosentilla oppilaista englanti ja vain yhdellä prosentilla ruotsi (Opetushallitus 2012, 213). Ruotsia ei siis koeta kovin hyödylliseksi.Suomenkieliset ottavat ruotsin opetusohjelmaansa vasta kun on pakko.

Vastaavasti vuonna 2010 ruotsinkielisessä perusopetuksessa suomi oli A1-kieli 92,1 prosentilla oppilaista ja englanti vain 8,9 prosentilla oppilaista. Ahvenanmaa,jossa englanti on kaikille pakollinen, ei ole edellä mainituissa tilastoissa mukana. Ruotsinkieliset kokevat suomen osaamisen ilmeisesti englantiakin hyödyllisemmäksi, koska sen opiskeluun panostettiin enemmän kun englantiin (Opetushallitus 2012, 231-232.)

Kielivalintojen valossa suomi on ruotsinkielisille jopa tarpeellisempi ja ehkä myös helpompi kieli kuin englanti. Tämä on luonnollista, koska elääkseen ja selviytyäkseen Suomessa on välttämätöntä osata suomea. Suomen opiskelu on ruotsinkielisille itsestään selvästi hyödyllistä ja käytännöllisesti välttämätöntä sekä myös suhteellisen helppoa, koska kieltä käytetään arkielämän tilanteissa koulun ulkopuolella. Suomi menee englannin ohi arkisen toiminnan ja ammattiuran kannalta.

Kielivalinnat osoittavat sen, että ruotsinkieliset kokevat suomen paljon hyödyllisemmäksi ja tarpeellisemmaksi kieleksi kuin suomenkieliset ruotsin. Ruotsinkieliset pojat ovat yhtä kiinnostuneita aloittamaan suomen kielen opinnot varhain ja laajoina kuin ruotsinkieliset tytötkin. Kielivalinnat vahvistavat sen, että suomi on ruotsinkielisille aidosti "toinen kieli".

Suomenkielisten tilanne on edellisen vastakohta. Pakollinen ruotsi koetaan "yhteiskunnan" tarpeeksi, ei omaksi tarpeeksi. Ruotsi siis vie enemmistöltä suomenkielisiä mahdollisuuden opiskella jotain toista tarpeellisemmaksi koettua kieltä. Lähde: professori Ilmari Rostila.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #65

"Suomen opiskelu on ruotsinkielisille itsestään selvästi hyödyllistä ja käytännöllisesti välttämätöntä sekä myös suhteellisen helppoa, koska kieltä käytetään arkielämän tilanteissa koulun ulkopuolella."

Tämä ei päde kaikkiin ruotsinkielisiin. Pääkaupunkiseudulla suomen kieltä käytetään arkielämässä, sillä on vahva asema. Pohjanmaalla etenkin pienemmillä paikkakunnilla tilanne on toinen.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas Vastaus kommenttiin #67

Ei kukaan, hyvä Ilkka, ole väittänytkään, että se pätisi ihan kaikkiin, mutta valtaosaan se pätee, kuten opetushallituksen ylläolevista prosenttiluvuista sen itsekin näet. Ruotsinkielisten keskuudessa suomi on hyvin suosittu oppiaine ja se näkyy myös ylioppilaskirjoituksissa.

Suomenkielisillä asia on täysin päinvastoin. Heillä ei ole vastaavia tarpeita pinnistellä ruotsin kanssa.

Ruotsinkieliset ymmärtävät sen, mitä RKP:n entinen ministeri Stefan Wallin sanoi. Hän nimittäin lausui, että "Närpiön kasvihuoneella työskentelevien poikien ja tyttöjen on opiskeltava suomen kieltä siitä syystä, että jos he joskus haluavat työskennellä kasvihuoneen ulkopuolella". Viisas mies tuo Stefan Wallin (RKP).

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #75

Juuri heihin väitteesi eivät kuitenkaan päde.

Mitä Walliniin tulee on hän älykäs ja fiksukin. Viisaudesta en lähtisi valalle, kun kömpelösti sössi lupaavan uransa.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #46

Ruotsinkieliset nuoret työllistyvät hyvin palveluammatteihin sellaisilla alueilla, joilla ruotsin kielen taito on eduksi. Heillä on siis kysyntää mutta heitä ei ole tarpeeksi monta.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #58

"Heillä on siis kysyntää mutta heitä ei ole tarpeeksi monta".
Miksi ei ole ?
Suomalaisia on koko maapallon väestöstä jotain 0,07% ja tuolla määrällä saamme suomenkieliset palvelut Suomessa. Ruotsinkielisiä on Suomen väkimäärästä n. 4%. Siis suhteessa liki 60-kertainen määrä. Väestöpohjan pitäisi siis riittää hyvinkin ruotsikielisille palveluille. Mistä kiikastaa ?

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #60

Otit kommenteissasi esimerkiksi Paraisen. Toisessa kommentissani kerroin jo, että pienille paikkakunnille ei löydy työvoimaa, koska suuremmat paikkakunnat ovat vetovoimaisempia. Perheellinen työnhakija hakee työpaikkaa sellaiselta paikkakunnalta, jossa myös puolisolla on työllistymismahdollisuuksia. Jos naispuolinen hoitaja työllistyisi Paraisilla mutta puolisolle ei löydy työtä niin Parainen ei ole vetovoimainen.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #64

Turusta on Paraisille 25 km / 0,5 h. Pääsee omalla ja julkisella.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #69

Jos vaihtoehtona 0,5 km Turun keskussairaalaan niin tuskin se Parainen kiinnostaa.

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari

Kiitos.
Näin itsekkin asian oon täällä ruossinkielisen alueen rajapinnassa pohjanmaalla katsonut.

Max Jussila

Olen tullut suomenruotsilla toimeen töissä Ruotsissa ja Norjassa. Muutama opiskeluaikainen oppikirja oli tanskaksi, eikä sekään tuottanut vaikeuksia.

Ihmettelen tuota Suomen "pakkoa" kansainvälistyä. Eivät sitä pizza ja kebab joka kadunkulmassa edusta. Tukeeko tuo hämmästyttävällä tavalla ideologiaksi muuttunut "monikultturismi" jollain tavoin näitä kansainvälistymispyrkimyksiä, minusta nimittäin ei?

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

Minulla on tuosta suomenruotsilla toimeen tulemisesta ja opiskelusta tarkalleen samat kokemukset.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Tanskalaiset ymmärtävät meikäläistä mainiosti, men det blir ett rent helvete, när dom svarar på danska.

Ruotsinkielen vastustajia voin valistaa siitä, että helvete ei tarkoita kokojyvävehnää.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

Tanskalaiset murteet poikkeavat toisistaan. Joistakin tanskalaisista murteista lähempänä Saksan rajaa saa selvää, niissä on vähemmän näitä erikoisempia äännähdyksiä.

Jos ruotsin/norjan/tanskan ja saksan lisäksi osaa englantia niin Hollannin kielestä saa kirjoitettuna kohtalaisesti selvää.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #55

Eräs tukholmalainen väitti minulle, että hän ymmärtää tanskalaisia uutislähetyksiä paremmin kuin skånelaisten maajussien keskinäistä mongerrusta.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan Vastaus kommenttiin #57

Vaikka nyt tähän väliin.

Olen kyllä oppinut koulussa ruotsin pitkän kaavan kautta, ja osa sukulaisistanikin puhui ruotsia, mutta ihan oikeasti puhumaan olen oppinut Ruotsissa. Olen sen takia vähän ujo suomenruotsalaisten keskuudessa, mutta ujous karisee kun ylitän valtakunnan rajan. Vaikkapa Norrbottenissa laulan mitä laulan, vaikka ei se puheenparsi siellä niitä helpoimpia ole.
Olen myös kohdannut rajoitukseni. Ystadissa tarvitsin ei-paikallisen tulkin keskustellessani äijien kanssa - ja toinen ääripää on sitten Närpiö, Kristinestad siinä mukana tietysti.
Se miten ärrää kurlutetaan tai ei taikka miten sana "skjorta" missäkin päin lausutaan ei ole tuottanut ongelmia. Olen oppinut kähisemään jo nuoruudessani. Koulussa tietenkin opetettiin suhisemaan klassisesti.
Mutta se nyt on vallan puppua ja harhaoppia että kyseessä olisi kaksi eri kieltä. Suomen kielen historian suhteen tilanne saattaa olla toinen. Itä ja länsi.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Huomaatko, hyvä Max, että sinä puhut nyt täysin ja kokonaan itsestäsi ja omista loistavista ansioistasi ja täysin myös omaan pussiisi? Vaadit ilmeisesti sillä samalla itsekkäällä perusteella koko Suomen kansalle pakkoruotsia. Kaikki eivät ajattele noin. Suomessa on nykyään jo hyvin paljon kansalaisia, jotka tajuavat Suomen kuuluvan esimerkiksi 500 miljoonan europpalaisen Euroopan unioniin, jossa myös vaikkapa kaupankäynnissä, matkailussa, opiskelussa ja kulttuurivaihdossa tarvitaan monia isoja hyötykieliä. Hyvin moni suomalainen tajuaa jo nykyään, ettei maailma lopu Tukholmaan ja se on hieno oivallus ja viisauden ja opin alku se.

Max Jussila

Salokangas: huomasin jo varhain, "ettei maailma lopu Tukholmaan". Näin viisastuneena vietin yhteensä neljännesvuosisadan keskisessä Euroopassa ja kolmessa Aasian maassa.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas Vastaus kommenttiin #72

Hienoa, erinomaista, utmärkt. No sittenhän sinä et vaadi myöskään kaikille suomalaisille väkisin pakkoruotsia, vaan hyväksyt kosmopoliittina, maailmaa nähneenä kansalaisena Suomeen vapaan kielivalinnan, jossa ruotsin kieli on samalla viivalla tasavertaisesti ja vapaasti valittavana muiden kielten kanssa.

Ruotsi hyvä, pakko paha.

Max Jussila Vastaus kommenttiin #78

Eipäs nyt tehdä niitä johtopäätöksiä liian nopeasti. Kommenttini ei millään tavoin koskenut ruotsin kielen pakollisuutta tai vapaaehtoisuutta. Kerroin lyhyesti omista kokemuksistani, en muuta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #78

Ulottaisitko täyden valinnanvapauden koskettamaan molempia kansalliskieliä?

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas Vastaus kommenttiin #80

Sehän on selviö, hyvä Max. Sitä vapaa kielivalinta juuri tarkoittaa. Kaikki kielet vapaasti valittaviksi samalle tasa-arvoiselle viivalle. Äläkä yhtään pelkää, kyllä monet varmasti valitsevat ihan vapaaehtoisesti ruotsinkin ja tulevat onnellisiksi, mutta ne toisin valinneetkin tulevat onnellisiksi. Nyt meillä ei ole kielivapautta ja se väärin. Suomenmaan pääkieli sattuu olemaan suomi ja ummikkoruotsinkielisen on hyvin hyvin paha tulla toimeen ilman suomen kieltä, maan pääkieltä, vaikkapa työpaikallaan. Sen sanoo meille jo käytännön terve järki.

Ruotsinkielisten lukumäärä supistuu koko ajan. Marita Keurulainen on tutkinut asiaa Tampereen yliopistossa ja todennut supistumisen perustuvan kolmeen seikkaan:

1) Ruotsinkieliset ukkoutuvat ja akkautuvat, se vaikuttaa syntyvyyteen.

2) Suurina muuttovuosina monet ruotsinkieliset muuttivat Ruotsiin.

3) Ruotsinkieliset solmivat yhä usemmin avioliiton suomenkielisen kanssa.

Jos meillä Suomessa mantereella on nyt noin 260 000 ruotsinkielistä eli niin vähän, että he nippuun lyötynä mahtuisivat helposti vaikkapa Espooseen, niin tilastomiesten mukaan heitä on vuoden 2050 paikkeilla enää puolet siitä eli 130 000. Se ei enää ole paljon se. Noutaja tulee, noutaja tulee. Noiden 130 000 vuoksiko Suomenmaan kouluissa yhä silloinkin lukea jyystetään pakkoruotsia? Eikö olisi paljon helpompaa opettaa noille ruotsinkielisten rippeille suomea?

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

"Iltalehti kirjoitti 30.10.17, että sanomalehti Pohjalaisen haastattelema kokenut sairaanhoitaja menettää työpaikkansa, koska ei osaa tarpeeksi hyvin Ruotsia." Pidät tätä käsittämättömänä.

"Meillä suomalaisilla pitää olla oikeus tulla toimeen omalla äidinkielellä, vaalia kansallista kulttuuria ilman sitä kyseenlaistamatta."

Nuo kommenttisi ovat ristiriidassa keskenään. Jutussa mainitun sairaala toimii kuntainliitossa ruotsinkielisellä seudulla. Suuri osa potilaista on äidinkieleltään ruotsinkielisiä, joiden pitää lain mukaan saada hoitoa äidinkielellään, siis ruotsin kielellä. Pidät käsittämättömänä sitä, että hoitajalta vaaditaan ruotsin kielen taitoa ja vaadit, että meillä suomalaisilla pitää olla oikeus tulla toimeen äidinkielellä, siis joko suomen tai ruotsin kielellä.

Lavennat lausuntoasi myös kulttuuriin. Kuuluuko kansalliseen kulttuurin piiriin vain suomenkielinen kulttuuri vai kuuluuko siihen myös ruotsinkielinen kansallinen kulttuuri?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Asiayhteydessään tuon jälkimmäisen lainatun virkkeen sivulauseen kaksoisnegaatio muodostaa hienoa tahatonta komiikkaa. Lausehan on sisällöltään sama kuin "vaalia kansallista kulttuuria sitä kyseenlaistamalla". Lähestymistapana tuo olisi toki kannatettava, mutta sitä blogisti tuskin kuitenkaan tarkoitti. Ironia on huipussaan, kun blogisti ilmeisesti halusi ettei suomalaista kulttuuria kyseenalaistettaisi, tehden sen kuitenkin itse.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Jotenkin on kovin tyypillistä, jotta fennofiilsimpien siilien suomen kieli on puutteellista.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Minä en noista kulttuureista ymmärrä, mutta jos minua vaaditaan liputtamaan ruotsalaisen verisen rosvokuninkaan Kustaa II Adolfin päivänä, jota myös ruotsalaisuuden päivänä svenska dagenina juhlitaan, niin kerron sen teille ihan lemmessä, että eipä nouse minun lippuni juhlasalkoon silloin, älkää luulkokaan.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

"Suomessa, omassa kotimaassani, ensisijainen kommunikointikieli on oltava kaikissa olosuhteissa ilman kyseenalaistuksia Suomi."

Suorastaan lapsellinen vaatimus.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Jopa itärajalla poliisien ja rajavartijoiden on osattava ruotsia eikä venäjää ? Venäjän osaaminen on vapaaehtoista. Sekö ei ole lapsellista ? Moniko venäläinen puhuu ruotsia ?

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

RKP tilasi keskipohjanmaa lehteen syksyllä superilta kirjoituksen jossa mainittiin, että hoitaja ei täytä pätevyysvaatimuksia jos ei osaa ruotsinkieltä ja että potilasturvallisuus vaarantuu kun ei osaa ruotsinkieltä.
Tilaajana paikallinen RKP.n fanaattinen poliittinen vaikuttaja.

Kaikki keinot käytetään.Kokkolassa on paljon ulkolaisia lääkäreitä, joiden suomen kielen taito on heikko, ja jotka eivät osaa ruotsin kieltä. Rikotaanko kielilakia.?

Kuitenkin Kokkolassa käytännössä kaikki jo osaa suomea, mutta eriarvoisuus kielten osalta vaikuttaa ammattiosaamiseen.
Asummehan suomessa ?
Vaikka perustuslaissa on kaksi kansalliskieltä Suomen kieltä pitäisikin kaikkien suomalaisten osata arvostaa, ei ole mitään suomenmielisyyttä vaatia puhua samaa kieltä, jotka kansamme täällä asuvat.Suomi on ollut jo reilusti toista vuosikymmentä EU:n jäsen, mutta Eurooppa-tason toiminnan merkitys on selvinnyt poliittiselle eliitille ja päätöksentekijöille hämmentävän hitaasti. Suomi on historiansa vanki mainitaan jo (Kivinen, HS 16.9.2008 )Yksi syy politiikan vaikutus kouluopetukseen, jota osittain kielten kohdalla, tehdään maan sisäisiin tarpeisiin, ei muuttuvan mailman tarpeisiin, ilman että kuullaan asiantuntijoita alkoi suomessa jo 1968. Tämä jo vie kustannuksia suomen kielen ja tärkeimpien kielten opetuksessa, ja rappioittaa suomen kieltä.Sama poliittinen peli jatkuu,saman puolueen vetämänä (kes) Tuomo Puumala sivistysvaliokunan puhj.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Suomessa on rannikkoseudulla alueita, joissa osa väestöstä ei osaa Suomea. Heitä varten on tämä vaatimus ruotsinkielen osaamisesta asetettu. Se on aivan kohtuullinen vaatimus. Vanhemmat henkilöt, joilla suomi ei suju eivät enää kykene kieliopintoihin. Erityisesti terveydenhoidossa ei ole varaa siihen, ettei potilas ja hoitajansa ymmärrä toisiaan.

Uutisen potkut ovat taasen outo tilanne. Miten on voitu palkata kielitaidoton tehtävään, jossa tuo taito vaaditaan.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Kaupunginsairaalassa eli terveyskeskuksessa vaatimukset ovat vähäisemmät.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Tai sitten ei vaan löydy tarpeeksi ruotsinkielisiä, kuten Paraisilla on nyt. On pakko "tyytyä" suomenkielisiin.
Ruotsinkieliset kun eivät halua kouluttautua palveluammatteihin vaan "hienompiin" palveltavaksi ?

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #34

"Ruotsinkieliset kun eivät halua kouluttautua palveluammatteihin vaan "hienompiin" palveltavaksi ?"

Ja jälleen: mistä sinä saat näitä ajatuksia?

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #39

No nyt siitä, kun kuulemma ruotsinkielisiä hoitajia on liian vähän.
Ei siis mitään rakettitiedettä. Pelkkä ynnälasku riittää.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #42

Sinä siis päättelet, että ruotsinkielisten hoitajien vähyys Paraisilla johtuu siitä että: " Ruotsinkieliset kun eivät halua kouluttautua palveluammatteihin vaan "hienompiin" palveltavaksi ?"

Ruotsinkielisten hoitajien määrä suhteessa avoimiin työpaikkoihin on kiinni useammasta tekijästä. Missä heitä koulutetaan? Vastaus: Suuremmissa kaupungeissa. Suuremmat paikkakunnat ovat houkuttelevempia työ- ja asuinpaikkoina, Suomi kaupungistuu kovaa vauhtia. Läheskään kaikki opiskelijat eivät palaa takaisin pienelle kotipaikkakunnalleen. Kaikki ruotsinkieliset hoitoalan opiskelijat eivät valmistuttuaan jää Suomeen. Ruotsi ja etenkin Norja ovat työllistäneet ruotsinkielisiä hoitajia jo pidemmän aikaa.

Sinun ei kyllä kannata satsata rakettitieteeseen, silloin kaikki voittavat.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Uutisessahan ei näyttäisi, blogistin käsityksestä poiketen, suinkaan olevan kyse potkuista. Siinä kerrottiin käsittääkseni ettei toisen työnantajan palvelukseen siirtyminen ole mahdollista, ilman että täyttää uuden työpaikan pätevyysvaatimukset. Klikkiotsikoiden kiroja...

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Koko Suomen pakkoruotsittaminen noitten rannikon muutaman ruotsinkielisen takia on päinvastoin kuin sanot, hyvin kohtuuton vaatimus. Pakkoruotsia tulee vaatia vain siellä, missä sitä todella tarvitaan, ei väkisin koko kansalta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

En huomannut Hämäläisen ottaneen tuohon kantaa. Mistä päättelit hänen pitävän toisen kotimaisen kielen opiskelun pakollisuutta kohtuullisena vaatimuksena? Kannattaa ensin lukea ja vasta sitten vastata, ettei mene pelkäksi olkiukkojen mätkimiseksi.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas Vastaus kommenttiin #76

Ei Hämäläinen koko Suomen väkisin pakkoruotsittamisesta missään suuressa viisaudessaan selvästi irtisanoutunutkaan vai luitko sinä vielä selvästi fiksumpana jostain rivien välistä sellaista?

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

On tullut oltua töissä myös Vaasan keskussairaalassa, ja se on kaksikielinen sairaala, jossa on täysin itsestään selvää, että sairaanhoitajat osaavat molempia kotimaisia kieliä.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Paitsi, jos on maahanmuuttaja, jonka ei tarvitse osata kumpaakaan ?
Miksi siis kaikkien suomalaisten on osattava kumpaakin ? Eikö olisi järkevämpää, että kukin hoitaa oman kieliryhmänsä ? Väärin ymmärtämisen riski olisi pienempi. Paitsi jos hoitaja on Närpiöstä. Silloin kukaan ei ymmärrä ;-).

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Niinkö meinaat, että julkishallinnossa voisi päästä kiinteään työsuhteeseen osaamatta kumpaakaan kansalliskieltä? Kuulostaa uskomattomalta, ellei kyse ole jostain erityisestä tehtävästä, jossa tehdään erikseen perusteltu poikkeus.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

Vaasan sairaanhoitopiirissä työskentelee Virosta ja Venäjältä tulleita lääkäreitä, jotka puhuvat sekä suomea että ruotsia potilaidensa kanssa.

Käyttäjän MikaelSchulman kuva
Mikael Schulman

"Suomessa, omassa kotimaassani, ensisijainen kommunikointikieli on oltava kaikissa olosuhteissa ilman kyseenalaistuksia Suomi."

"Yksi kieli - ahdas mieli". Siinä tämänkin kepulaisen maailmankuva kaikessa järkyttävässä primitiiviydessään ja latteudessaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Mitenkähän tuolla asenteella pärjäisi Sveitsissä, Luxemburgissa tai edes flaaminkielisen alueen keskellä sijaitsevassa ranskankielisessä Brysselissä, jossa tätä nykyä vielä liki 20% ihmisistä puhuu englantia arkikielenään?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Minusta on luonnollista, että kaksikielisessä maassa myös toisen kotimaisen osaaminen on osa ammattitaitoa. Itse olen joutunut hankkimaan kielikokeessa todistuksen ruotsin kielen osaamisesta hakiessani valtion virkoja.

Se, että Suomessa palveluja tarjoavan yrityksen edustaja ei osaa kuin englantia tai puhuu suomea mongertaen, on arveluttavaa.

anita frisk

Valtion virkoihin tosiaan edelleenkin vaaditaan tuo ruotsin kielen todistus, sen jälkeen sen kouluruotsin voikin unohtaa. Kielitaitoisin ministeriömme, ulkoministeriö, montako ei-suomenruotsalaista todella osaa puhua siellä kelvollista ruotsia? Pohjoismaihin lähetetyt koulutetaan, ja Kekkosen aikaan oli tapana että puhtaasti suomenkielisiä ei noihin maihin suurlähettiläiksi nimitettykään. Mutta silloin oli silloin ja nyt on nyt. Eivät Suomen edustajat maailmalla ruotsilla pärjää, harvinaisen vähän synergiaetua esim. Kiinassa tai latinalaisessa Amerikassa. Tai edes Euroopassa.

On aika erikoista, että suomalaisille tuhahdellaan että "kyllä on mäntti, 10 vuotta tuossakin maassa asunut eikä vielä kieltä hallitse" kun samaan aikaan kahdeksankymppiset suomenruotsalaiset eivät vieläkään pärjää edes alkeellisella suomella. Miksi suomalaisten pitää opetella pakolla ruotsia jos suomenruotsalaisten ei tarvitse opetella suomea? Ei ihan reilulta tunnu. Aika paljon tulee maksamaan näiden kielitaidottomien jeesaaminen. Missä muussa maailman maassa 5 prosenttia sanelee 90 prosentin kieliopinnot? Tähän saa vastata sen maan nimeten.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Minusta on luonnollista, että kaksikielisessä maassa myös toisen kotimaisen osaaminen on osa ammattitaitoa."

Silloin riittää että ruotsinkieliset osaa suomea, ollaanhan sentään Suomessa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Makkonen otti tiukasti koko kommenttiketjun jälkeen tilanteen haltuun komentamalla: "PALAA LÄHTÖRUUTUUN".

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

Ajatusten tammerkoski on puhunut, ugh!

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas Vastaus kommenttiin #68

Sano vaan reilusti Tammerfors.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Hokema kaksikielisestä maasta on hupaisa. Suomi on aivan samalla tavalla yksikielinen kuin muutkin Pohjoismaat. Silloin kun 1.presidenttimme K.J Ståhlberg kirjoitti Suomelle perustuslakia hän kirjoitti lakiluonnoksen sitkeästi kolmeen kertaan vain yhden pääkielen eli suomen sisältäväksi, mutta joutui painostuksen alaisena muuttamaan sen.

Jos tarkemmin analysoimme kieliasiaa, niin huomaamme ensinnäkin, ettei yksikään "maa" puhu yhtäkään kieltä, vain ihmiset (kansat) puhuvat. Ihan tarkkaan analysoiden vain Suomen valtio ja muutama kunta ovat kaksikielisiä. Ei pidä tahallaan ja tarkoituksellisista hämäyssyistä sotkea Suomen valtiota ja Suomen kansaa.

Hokema Suomen kaksikielisyydestä ei ole fakta, vaan ns. faktumi, epätotuus, kvasitotuus, vale, joka syntyy siten että tiedotusvälineet toistaa jumputtavat päivästä toiseen puolivillaista epätotuutta, joka jatkuvasti toistettuna alkaa tuntua totuudelta. Näinhän propaganda toimii.

Voimme täydellä syyllä sanoa, että Suomi on joko yksikielinen tai monikielinen, sillä maahanmuuttajien mukana meille on tullut noin 200 uutta kieltä, mutta ei missään tapauksessa vain kaksikielinen.

Mutta jos sanomme, että Suomi on leikkikaksikielinen noin karkeasti ottaen suhteessa 95-5, niin se pitää kovasti paikkansa. Meillähän on monia leikkimielisiä vekkuleita, joitten mielestä 95 on sama kuin 5.

Käyttäjän mattila kuva
Riku Mattila

Käytännössä työvuorojen suunnittelu on haastavaa, vaikka kaikki hoitajat pystyisivät hoitamaan kaikkia potilaita. Mahdottomaksi se menee, jos aletaan tehdä ylimääräisiä rajoitteita tyyliin tietyt hoitajat hoitavat vain suomenkielisiä potilaita, tietyt hoitajat vain muslimipotilaita jne.

Toimituksen poiminnat